Vanhasen kakkoshallitus on päättänyt muuttaa valtionhallinnon kertaheitolla. Aluehallinnossa PARAS-hankkeen kintereillä etenee ALKU. Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen laantuvissa mainingeissa aluehallinnon uudistamishanke on hiipinyt vähin äänin väliraportiksi, joka luovutettiin 2.4. hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemelle. Tarkoitus on jo vuoden loppuun mennessä laatia esitykset tarvittavista säädösmuutoksista.

Lopputulemana pitäisi olla "kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto" - selkeyttämällä työnjakoa, aluejakoja uudistamalla, viranomaisten määrää vähentämällä ja varmistamalla ohjauksen toimivuus. Uudessa kuosissa aluehallinto aloittaisi 2010, yli 600 henkilötyövuotta hoikistuneena.

Superministeriöt vauhdissa

Vauhti on hengästyttävä. ALKU-hanke asetettiin kesäkuun lopulla 2007, selvitykset hoidettiin loppuvuoden aikana ja kuulemiset helmi-maaliskuussa. Siinä välissä on ehditty tehdä hallintomalliehdotuksen vaatimat muutokset ministeriöissäkin.

Väliraportissa näet ehdotetaan kahta aluehallintoviranomaista, joiden strateginen johto olisi kahdella superministeriöllä: valtiovarain-(VM) sekä työvoima- ja elinkeinoministeriöllä (TEM).

Vuodenvaihteessa alueellisen kehittämisen vastuu siirtyi sopivasti sisäasiainministeriöstä työvoima- ja elinkeinoministeriöön. Valtiovarainministeriöön puolestaan ropisivat kuntaosasto, alueiden ja hallinnon kehittämisosaston alue- ja paikallishallintoyksikkö sekä läänin-, rekisteri- ja kihlakuntahallinto. Ohjauksen toimivuus on varmistettu.

Valtaa maakuntaliitolle - kansanvaltaako?

Kansanvaltaistaminen näyttäisi tarkoittavan lähinnä maakuntaliittojen aseman merkittävää vahvistamista aluekehitysviranomaisena. Maakuntaohjelmien sitovuutta lisättäisiin säädösperusteisesti ja ne kytkettäisiin osaksi aluehallintoviranomaisten strategista ohjausta - "ohjelmien ohjelmaksi".

Maakuntaliittojen toiminnan luonnehditaan perustuvan "kunnallisvaalien tuloksena syntyvään kansanvaltaiseen päätöksentekoon", koska maakuntavaltuusto muodostuu kuntien edustajista. On kuitenkin aivan toinen asia äänestää edustajaa kunnan asioiden hoitoon kuin antaa kunnalle mandaatti vaikuttaa entistä vahvemmalla otteella koko maakunnan aluekehitykseen. Kansanvaltaisuus vaatisi suoria maakuntavaaleja.

Kansalaisdemokratiaa on tarkoitus vahvistaa erilaisilla, enimmäkseen sähköisillä foorumeilla. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kuitenkin heikennetään toisaalla: tehtäviä ulkoistetaan, valtion laitoksia muutetaan liikelaitoksiksi ja yhtiöitetään, lainsäädäntöä "virtaviivaistetaan" normiohjauksen suuntaan. Olemassa olevat kansalaisten osallistumisprosessit kuihtuvat resurssien puutteessa. Sumukin sakenee: kahden ministeriön strategisen johdon malli hämärtää hallinnon rakennetta ja ohjaussuhteita.

Ympäristöhallinnon asema heikkenemässä

Alueellisen ympäristöhallinnon tehtävät siirtyisivät ympäristölupien myöntämistä lukuunottamatta Luonnonvarat ja ympäristö -vastuualueeksi. TEM:n strategiseen johtoon. Metsätalouden edistämistehtäviä ei toistaiseksi ympättäisi niihin, kuten aiemmissa luonnoksissa. Metsäkeskusten asema ratkaistaan erikseen myöhemmin.

Ympäristöhallinnon tehtävien painoarvon arvioidaan kasvavan - ilmastonmuutoksen tähden tietenkin.

Ympäristöhallinnon asema heikkenisi kuitenkin selvästi. Esimerkiksi vetovastuu luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien aluesuunnitelmien laadinnasta siirtyisi maakuntaliitoille. Strategisen tulosohjauksen päällystakkimalli nostaa kaksi "koordinoivaa" talousministeriötä intresseineen ylitse muiden - väistämättä myös keskushallinnossa. Substanssiministeriöille jää nippeliohjaus.

Kulttuurin näyttäisi käyvän vielä heikommin työvoiman, elinkeinojen ja osaamisen vastuualueen hännänhuippuna. Talouselämän ote tiivistyy.

Tuire Laurinolli,
Luonnonsuojeluliiton hallituksen varapuheenjohtaja

ALKU-hankkeen väliraportti löytyy osoitteesta: www.vm.fi/alku