Vanhasen hallituksen ympäristöpolitiikasta puuttuu kunnianhimo

Ympäristökysymykset, erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikka, olivat viime eduskuntavaalien yhteydessä enemmän esillä kuin koskaan aikaisemmin. Tämä keskustelu on heijastunut myös pääministeri Vanhasen uuteen hallitusohjelmaan. Suomen luonnonsuojeluliitolle ympäristökysymysten esilläolo antaa hyvän mahdollisuuden ympäristö- ja luonnonsuojeluasioiden edistämiseen. Tehtävä ei ole kuitenkaan helppo.

Kaikki luonnonvarojen käyttöön liittyvät ministeripaikat uudessa hallituksella ovat keskustalla. Näitä ovat esimerkiksi ympäristöministeri, maa- ja metsätalousministeri sekä elinkeinoministeri. Suomen luonnonsuojeluliiton tulee seuraavan neljän vuoden aikana sopeutua keskustelemaan keskustavetoisten ministeriöiden kanssa luonnon- ja ympäristönsuojelukysymyksistä entistä paremmin.

Sisällöllisesti hallitusohjelmassa tartutaan syvällisemmin ja kokonaisvaltaisemmin ilmastokysymykseen kuin aikaisemmissa ohjelmissa. Hyvä niin.

Sisällöllisesti hallitusohjelmassa tartutaan syvällisemmin ja kokonaisvaltaisemmin ilmastokysymykseen kuin aikaisemmissa ohjelmissa. Hyvä niin. Tavoitteena on energian kulutuksen kasvun taittaminen ja energiansäästö. Lisäksi hallitus on aloittamassa pitkän aikavälin ilmastostrategian laadintaa. Suomen luonnonsuojeluliitolla on tässä yhteydessä merkittävä vaikuttamisen paikka.

Toisaalta energia- ja ilmastokysymyksissä otetaan monessa suhteessa myös takapakkia. Hallitus pyrkii itsepintaisesti keskustan ministereiden johdolla määrittelemään turpeen hitaasti uusiutuvaksi energiavaraksi vastoin kaikkia tutkimuksia ja selvityksiä. Turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Turpeenotto köyhdyttää maamme suoluontoa ja pilaa vesistöjä. Lisäksi vesivoimaa pyritään lisäämään uudessa hallitusohjelmassa voimakkaasti. Uusi koskisota on hyvin lähellä. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten on syytä olla vesikysymyksissä valppaana!

Ydinvoimaa pyritään hallitusohjelmassa tarjoamaan kokoomuksen toimesta yhtenä ratkaisuna ilmastokriisin ratkaisuun. Ydinvoiman ongelmat eivät ole kuitenkaan kadonneet mihinkään. Uraanin louhinta tekee tuloaan myös Suomeen. Kaivoslaki kaipaa pikaista uudistusta. Ydinjätteen loppusijoitusongelmaa ei ole ratkaistu. Samalla ydinvoima on omiaan ehkäisemään energiansäästötavoitteita ja uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuuksia. Ydinvoiman avulla ei onnistuta myöskään vähäntämään päästöjä esimerkiksi liikennesektorilla.

Toisaalta on ilahduttavaa, että uuden hallitusohjelman mukaan ympäristöveroja lisätään noin 300 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vaatimatonta suhteessa hallituksen 2,2 miljardin euron suunnittelemiin veronkevennyksiin työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Näin hallituksen ekologinen verouudistus jää jälleen kerran puolitiehen. Ympäristöveroilla voitaisiin tehokkaasti vähentää kasvihuonekaasuja ja luonnonvarojen kulutusta sekä lisätä ekotehokkaita investointeja ja innovaatioita. Biokaasun takuuhintajärjestelmä (syöttötariffit) on hyvä alku. Vastaavanlaisia ohjauskeinoja tarvittaisiin myös tuulivoimaan ja muihin uusiutuviin energianlähteisiin perustuviin pieniin sähkövoimaloihin.

Hallituksen esitys suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemisesta on otettava tyytyväisenä vastaan. Siitäkin huolimatta, että kädenojennus on vain ehdollinen. Sen sijaan on harmillista, että rataverkon kunnostukseen ei osoiteta ollenkaan varoja eikä kaupunkien ruuhkamaksut näytä edelleenkään edistyvän.

Ympäristöpolitiikkaa tehdään yhä useammin Suomen talouskasvua ja kilpailykykyä tukevana politiikkana sen sijaan, että lähtökohtana olisivat luonnonsuojelusta ponnistavat huolet ja kysymykset.

Kaiken kaikkiaan hallituksen ympäristöpolitiikka on sisällötöntä ja kunnianhimotonta, omaan napaan tuijottamista. Ympäristöpolitiikkaa tehdään yhä useammin Suomen talouskasvua ja kilpailykykyä tukevana politiikkana sen sijaan, että lähtökohtana olisivat luonnonsuojelusta ponnistavat huolet ja kysymykset. Suomen luonnonsuojeluliiton tehtävänä on antaa ääni luonnolle ja ympäristölle tulevissa päätöksissä, arjen politiikassa ja julkisessa keskustelussa.

Leo Stranius
Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen jäsen
Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja
Energia- ja ilmastovaliokunnan puheenjohtaja