Ruuan ALV-ale ja rahan ikiaikaiset liikkeet

Ruuan arvonlisäveroale on nyt sitten täyttä kyytiä tulossa ensi vuoden lokakuussa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi viime viikolla ruuan arvonlisäveron alennuksen 17 prosentista 12 prosenttiin.

Uutinen on kiinnostava ainakin kolmesta näkökulmasta: 

Ensinnäkin valtiolla on näköjään varaa laittaa ainakin 250 miljoonaa tähän ruuan ALV-aleen, kun vaikkapa suurten kaupunkien paljon kohkattuun joukkoliikennetukeen löytyi vaivaiset 5 miljoonaa. Vaikka ale tulee helpottamaan jossain määrin pienituloisten suomalaisten arkea, olisi luullut, että sitä olisi tällä rahalla helpotettu tehokkaammin esimerkiksi peruspalveluita parantamalla. Itse asiassa tukipotti kipuaa jopa 500 miljoonaan euroon, mikäli ruuan kulutus, ja siten verotulojen määrä, ei käänny kasvuun.

Jos pula-aikaa elettäisiin, kymmenesosa ruuasta ei todellakaan päätyisi pienen mutkan kautta roskakoriin.

Ruuan kulutuksen lisääntyminen taas ei ole ympäristön ja kansanterveyden kannalta ollenkaan viaton juttu. Yksityisten kuluttajien aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä peräti neljännes tulee ruuasta. Lisäksi suomalaisia ei ole viime aikoina suinkaan riivannut aliravitsemus ja nälkä vaan epäterveelliset ruokatottumukset ja ylipaino. Jos jotakin pula-aikaa elettäisiin, kymmenesosa ruuasta ei todellakaan päätyisi pienen mutkan kautta roskakoriin.

Ruuan ALV-alea on perusteltu sillä, että se paikkaa maailmanlaajuisen ruokakriisin aiheuttamaa hintojen nousua. Ja tosiaan: viime keväänä teetetyssä kyselyssä joka neljäs suomalainen kertoi karsineensa ostoksiaan ruuan hinnan nousun takia. Eniten suomalaiset olivat kuitenkin vähentäneet lihan, leivonnaisten ja makeisten ostamista, mikä ei ole ilmaston ja kansanterveyden kannalta yhtään hassumpi juttu.

Liha ja juusto ovat tulevaisuudessa pyhäruokaa.

Kolmas ruuan tulevassa ALV-alessa hiertävä seikka on vielä, että alennettua verokantaa tullaan soveltamaan myös rehuihin. Eläintuotanto saa siis alennuksesta ekstrahyötyä. Kuitenkin monissa tutkimuksissa on tuotu esiin lihan ja juuston ongelmallisuus ympäristön kannalta. Ne ovat tulevaisuudessa pyhäruokaa.


Jos tässäkin alv-alessa olisi haluttu ajatella yhteiskuntaa yhtään kokonaisvaltaisemmin, alennus olisi annettu vain tervellisemmille ja ilmastoystävällisemmille tuotteille, kuten monissa maissa on tehty. Kyllä potut, kauraryynit ja porkkanat sietävätkin olla halpoja. Kuitenkin tuntuu, että vaikka ilmastonmuutos heiluttaa nyt jo huulia, raha se liikkuu ikiaikaiseen malliin: kun metsäteollisuus on uhattuna, sijoittajat sössivät ja maatalous kaipaa piristysruisketta.

Annukka Berg
Tutkija,
SLL:n Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnan puheenjohtaja


Linkki 1: Finfood: Valtiovarainvaliokunta hyväksyi ruuan arvonlisäveron alennuksen 10.11.2008
Linkki 2: Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 200: Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisen vaikutukset (pdf)
Linkki 3: Kulutuksen ympäristökuormitus (Ilmo Mäenpää, Oulun yliopiston
Thule-instituutti 2004)
Linkki 4: MTT: Pakkausten ympäristövaikutukset pieniä, hukkaan menevän ruoan suuria 17.10.2007
Linkki 5: HS: Joka neljäs karsinut ruokaostoksiaan hintojen noustua 10.5.2008
Linkki 6: MTT: Miten syödä ympäristöä säästäen? 18.12.2007