Valtuustoissa päätetään arjen yksityiskohdista
Kolumni 8.10.2008 Eero Yrjö-Koskinen
Monet pitävät kunnallisvaaleja kakkossarjan äänestystapahtumana. Lähempää tarkasteltuna tilanne on pikemminkin päinvastainen.
Tosiasiassa kunnallisvaalit määräävät mihin suuntaan lakisääteisiä palveluja - kuten kunnallista päivä- ja terveydenhoitoa - kehitetään ja miten esimerkiksi kaavoitusasiat ratkaistaan. Vaaleissa päätetään myös julkisen liikenteen, kouluruokailun sekä julkisten hankintojen yksityiskohdista.
Paikallistason suojelutaistelut ovat usein kiinni kaupunginhallitusten ja valtuustojen ratkaisuista.
Paikallistason suojelutaistelut ovat usein kiinni kaupunginhallitusten ja valtuustojen ratkaisuista. Ainakin omassa kotikunnassani Riihimäellä monet viheralueet ja lähimetsät ovat jatkuvan hakkuu-uhan alaisuudessa voimakkaan väestönkasvun seurauksena.
Valtuuston päätöksiä valmistellaan lukemattomissa lautakunnissa. Näistä erityisesti tekninen lautakunta on keskeisessä roolissa. Jokainen rakennushanke ja kaavamuutos kulkee sen kautta. Perusturvalautakunta taas säätelee monia kuntalaisen arkeen ja peruspalveluihin liittyviä yksityiskohtia. Tarkastuslautakunta puolestaan seuraa koko kunnallishallintoa ja antaa suosituksia eri vastuualueiden kehittämiseksi.
Vaalien väheksyminen on varmin keino estää kestävän kehityksen toteutuminen.
Valtuustojen ja lautakuntien kokoonpanoilla on siten aidosti väliä. Jokainen voi osaltaan edistää ympäristön kannalta vastuullista päätöksentekoa osallistumalla 26.10. järjestettäviin vaaleihin. Vaalien väheksyminen on varmin keino estää kestävän kehityksen toteutuminen.
Sitoutumattomana järjestönä Suomen luonnonsuojeluliitto ei ota kantaa puoluevalintoihin. Sen sijaan se on julkistanut omat kunnallisvaaliteesinsä, joita se on tarjonnut kaikkien puolueiden käyttöön.
Eero Yrjö-Koskinen
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja








