Ilmastonmuutos on yksi kasvun rajoista

Vähennysten toteuttaminen tarkoittaa laajoja yhteiskunnallisia muutoksia koko planeetalla – myös Suomessa.

Uusin tieteellinen tutkimus ilmastonmuutoksesta saa sanattomaksi. Tutkijoiden ilmastopaneeli varoitti toukokuun alussa, että maailman pitää vähentää päästöjä jopa 85 % vuoteen 2050 mennessä. Se on huima päästövähennys nykyisellään täysin hiiliriippuvaiselle yhteiskunnallemme. Vähennysten toteuttaminen tarkoittaa laajoja yhteiskunnallisia muutoksia koko planeetalla – myös Suomessa.

Sopivasti samaan aikaan käynnistyi Suomen pitkän aikavälin ilmastostrategian valmistelu. Tulevaisuuden tutkimuksessa pitkä aikaväli tarkoittaa vähintään useita kymmeniä, jopa satoja vuosia. Sitä Suomen hiiliskenaarioidenkin pitää tavoitella.

Vaikka päästöjä saataisiin vähennettyä, maailman luontoa uhkaa ilmastonmuutoksen aiheuttama sukupuuttoaalto. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen lajeista jopa 10–50 % uhkaa kuolla sukupuuttoon. Samaan aikaan tiedetään, että hyvinvoivat vanhat metsät ovat parhaita mahdollisia hiilinieluja eli vastavoimia ilmastonmuutokselle. Niissä oleva puuaines ja aluskasvillisuus sitovat eniten hiiltä. Lisäksi niissä elävän lajiston säilyminen auttaa koko maapalloa selviämään myös tulevaisuuden ekologisten katastrofien uhkista.

Edes maailmanrauha ei nyt riitä pelastamaan maapallon ekosysteemejä. Tarvitaan raivokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi ja luonnonvarojen liikakulutuksen lopettamiseksi.

Ja uhkiahan on tiedossa – ikävä kyllä – myös tulevaisuudessa. Jo vähän 70-lukulaisena pidetty Kasvun rajat –raportti on viimeisen vuosikymmenen aikana osoittanut paikkansa pitävyytensä. Selvittyään koko maailmaa uhanneesta, otsonikatoon liittyneestä UV-säteilyn lisääntymisestä, globaalilla yhteisöllä on nyt edessään ilmastokriisi. Se on ehkä laajempi kuin mikään ihmiskuntaa aiemmin uhanneista asioista. Edes maailmanrauha ei nyt riitä pelastamaan maapallon ekosysteemejä. Tarvitaan raivokkaita toimia päästöjen vähentämiseksi ja luonnonvarojen liikakulutuksen lopettamiseksi.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi asetti pitkän aikavälin ilmastostrategian valmistelutilaisuudessa 25.5. strategialle hienot tavoitteet: "Tarvitsemme laaja-alaisen vision siitä, mistä vähähiilisen Suomen kansalaiset tulevaisuudessa hankkivat elantonsa, millaisia tuotantotapoja he käyttävät taloudellisessa toiminnassaan, miten he asuvat, millaisia tavaroita ja palveluja he kuluttavat ja miten he viettävät vapaa-aikansa."

Ilmastonmuutosta ei voida ratkaista yksittäisillä energiantuotantopäätöksillä tai pelkällä liikenteen rajoittamisella. Molempia tarvitaan, mutta vielä olennaisempaa on se, että koko yhteiskuntamme kehityssuunta käännetään kohti kestäviä elämäntapoja. Vain sillä tavalla voimme vähitellen viedä yhteiskuntaamme kauemmas kasvun rajoista. Ei koko ajan niitä päin.

Tuuli Kaskinen

Suomen luonnonsuojeluliiton
energia- ja ilmastovaliokunnan jäsen