Miksi jätettä hyysätään?

Kaikki muistavat jäteasioista puhuttaessa esittää päätavoitteen: "Tottakai ensisijaisesti on aina edistettävä jätteiden synnyn ehkäisyä." Erityisesti ympäristöviranomaisten luulisi myös käytännössä toimivan jätelain päävelvoitteen edistämiseksi. Hehän, jos ketkä tietävät, että ehkäisy säästää luonnonvaroja ja kustannuksia sekä vähentää tehokkaasti päästöjä.

Onkin uskomatonta, että jätelain valmistellut viranomainen ponnekkaasti vastustaa EU:n jätedirektiiviin esitettyjä tavoitteita jätteiden synnyn ehkäisylle. Ympäristöministeriö kieltäytyy ottamasta ehkäisytavoitteita myös valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan - yhdyskuntajätteen jäädyttämistavoitetta lukuun ottamatta. YM on tyrmännyt myös pääosan tehokkaista ohjauskeinoista. Sille ei kelvannut esimerkiksi se, että EU:n komissio pystyttäisi järjestelmän, jolla saataisiin hyvät jätteiden synnyn ehkäisyn esimerkkitapaukset kaikkien tietoon.

On uskomatonta, että jätelain valmistellut viranomainen ponnekkaasti vastustaa EU:n jätedirektiiviin esitettyjä tavoitteita jätteiden synnyn ehkäisylle.

Etelä- ja Länsi-Suomen alueelliset ympäristökeskukset puolestaan ovat Pirkanmaan ympäristökeskusta lukuun ottamatta halunneet alueellisen jätesuunnitelman pääkohteeksi jätteiden käsittelyn ja hyödyntämisen eli putkenpääteknologian edistämisen. Kansalaisia kuultiin ja lukuisat järjestöt vaativat ympäristökeskuksia vihdoinkin ottamaan jätteen ehkäisyn työn alle ja keskittymään siinä ympäristön kannalta merkittäviin jätevirtoihin, kuten teollisuuden, rakentamisen ja yhdyskuntien jätteisiin. Jääkö jätelain päätavoite ja kansalaisten jätelain hierarkian noudattamista vaativa mielipide edelleen ympäristökeskuksillekin "välttämättömyyksiksi", joita ei ole tarpeen noteerata?

Lailla säädellyt ympäristövaikutusten arviointiprosessit YVAt (tehtävä hankkeista) ja SOVA (viranomaisten suunnitelmista) näyttävät vastaavan työelämän YT-menettelyä. Tavoitteena ei ole löytää parasta vaihtoehtoa, vaan osoittaa hankkeen tai suunnitelman toteuttajan tavoite parhaimmaksi tai ainakin yhtä hyväksi kuin kaikki muutkin vaihtoehdot. Olennaisetkaan puutteet, virheet tai suurtenkaan kansalaisjoukkojen mielipide ympäristövaikutusten arvioinnista eivät vaikuta jätesuunnitelman tai hankeen toteutukseen.

Kelpo esimerkki järkisyiden sivuuttamisesta jätepäätöksenteossa on YTV:n jätteenpolttolaitoksen toteuttamiseen tähtäävä suunnittelu ja siihen liittyvä viranomaistoiminta. YTV:n jätestrategiasta päätettäessä eivät jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys olleet edes vaihtoehtoina mukana. Kun strategiaa päätettiin myöhemmin muuttaa perustumaan jätteen massapolttoon arinapolttolaitoksella, ei ympäristövaikutuksia selvitetty muutoinkaan lainmukaisella menettelyllä. Asukkaita tai muita intressitahoja ei kuultu lainkaan.

Ympäristökeskus pitää laitoshanketta hyvänä, vaikka se lisää hiilidioksidipäästöjä ja suurin osa polttoon suunnitellusta jätteestä on kierrätyskelpoista.

Myöskään polttolaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin ei otettu ehkäisy- ja kierrätysvaihtoehtoja. Jätteenpolttolaitosten
ympäristöluvissa ei toistaiseksi ole kielletty ehkäistävissä olevan jätteen polttamista. Esimerkiksi YTV:n tapauksessa ehkäisyvaihtoehto ei näin pääse mukaan jätesuunnitteluketjun missään vaiheessa. Sen sijaan Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kaatopaikkasijoittamisen jatkamisen "ympäristöllisesti toteutuskelpoiseksi" vaihtoehdoksi, vaikka se YVA-selostuksessa todetaan lainvastaiseksi. Ympäristökeskus pitää laitoshanketta hyvänä, vaikka se lisää hiilidioksidipäästöjä ja suurin osa polttoon suunnitellusta jätteestä on kierrätyskelpoista. CO2-laskelmissa ei otettu huomioon sitä, että kaatopaikkakaasuilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita eikä sitä, että polttolaitos johtaa turhaan energiantuotantoon. Pääkaupunkiseudulla ei tarvita lisää lämpöä, joten polttolaitoksen lämmöntuotannon vuoksi jouduttaisiin ajamaan alas tehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Puuttumaan jäävä sähkö, yli 600 GWh tuotettaisiin lauhdevoimalassa, josta jätteenpolttolaitoksen tuotantoa vastaava lämpömäärä johdettaisiin vesistöön. Uudenmaan ympäristökeskus ei olisi saanut hyväksyä näin virheellistä YVA-selostusta.

Erja Heino
Tutkjia
Suomen luonnonsuojeluliitto,
Uudenmaan luonnonsuojelupiiri