Hyvät, pahat kierrätyspullot
Hanna Kaisa Hellsten, kolumni 3.7.2007
Suomalaiset ovat ahkeria pullonkulauttelijoita ja -palauttelijoita. Jopa 98% palautuspulloista päätyy aina takaisin kiertoon. Uudelleen käytettävät lasi- ja muovipullot ovatkin pitäneet Suomen pakkausjäteluvut alhaisina vuosien ajan, ja ihmettä on käyty katsomassa oikein ulkomailta asti.
Arvotutkimuksissakin pullonpalautusjärjestelmä on ollut kärkisijoilla, ja hakannut muun muuassa kaikkia kansankerroksia miellyttävän työn.
Arvotutkimuksissakin pullonpalautusjärjestelmä on ollut kärkisijoilla
Panttipullon palauttaminen on arvostettavaa kovin monella tavalla. Se on säästäväisyyttä, ekologisuutta ja joissain tapauksissa myös yritteliäisyyttä. Kesäpuistojen pulloapajista voi saada levennystä leipään jos vain viitsii nähdä vaivaa.
Verotusjärjestelmän uusiminen on upottanut nyt hampaansa tähän uudelleenkäytön kotimaiseen mestariteokseen. Vuoden 2008 alussa pakkausvero poistuu kertakäyttöisiltä juomapakkauksilta, joiden materiaali on kierrätettävää. Oletettavissa on, että muoviset PET -pullot ja alumiinitölkit valtaavat kauppojen hyllyt eri värisinä ja muotoisina, jännittävinä vaihtoehtoina. Hurjimpien arvioiden mukaan nykymuotoiselle, uusiokäyttöön perustuvalle pullojärjestelmälle joudutaan heittämään hyvästit kymmenen vuoden kuluessa.
Hurjimpien arvioiden mukaan nykymuotoiselle, uusiokäyttöön perustuvalle pullojärjestelmälle joudutaan heittämään hyvästit kymmenen vuoden kuluessa
Uskallan väittää, että suurin salaisuus systeemin purkamisen takana ei ole pakkausalan kiistanalaisissa ekotehokkuuslaskelmissa tai edes globaalin panimoteollisuuden tarpeissa. Kuluttaja ei nimittäin välttämättä edes huomaa mitään muutosta hyvässä palautusjärjestelmässä. Uudet kertakäyttöpullot palautetaan kauppaan samalla tavalla kuin perinteisetkin, ja erot löytyvät vasta palautusautomaatin jälkeen tavallisen talliaisen ulottumattomista. Uudelleen käytettävä pullo nostellaan käsin lavoille, kuljetetaan pesuun, täytetään uudelleen ja varustetaan kivalla etiketillä kaupan hyllyä varten. Uuden tyyppiset kertakäyttöpullot taas murskataan ja – krunts – uusiomateriaali on valmista kansainvälisille markkinoille.
Ekokuluttaja voi suorastaan hämmentyä siitä, mitä pahaa uusissa kertakäyttöpulloissa oikein on sillä nehän ovat sekä pantillisia että kierrätettäviä. Sinänsähän on hienoa, että kierrätys on lyönyt itsensä terminä läpi ja ihmiset ovat tietoisia sen hyödyistä. Valitettavaa on kuitenkin, että juomapakkausmateriaalin kierrätyksellä korvataan ympäristön kannalta parempi uudelleenkäyttö. Jotenkin surkuhupaisaa, eikö?
Ympäristömyönteisen pullonkallistajan tuleekin olla valppaana ja valita jatkossakin uudelleen täytettävä perinteinen lasi- tai muovipullo. Se kun on monta kertaluokkaa parempi vaihtoehto kuin alumiinitölkki tai uusi PET -puteli. Samaa lasipulloa voidaan uudelleenkäyttää jopa 40 kertaa, ja uudelleen täytettäviä muovipulloja lähemmäs 20. Virvoitusjuomien nautiskelua voi siis perustella ekotekona, jolla edistetään materiaalitehokkuutta. Kippis!
Hanna Kaisa Hellsten
Ympäristöpoliittinen sihteeri
Luonto-Liitto








