Omat työkalut
SLL Piiri Luonto ja ympäristö Energia ja ilmastonmuutos

Energia ja ilmastonmuutos -Keski-Suomi on soidentuhoamisen keskus maailmassa

Ihminen nousi lajinkehityksessään kahdelle jalalle säästääkseen energiaa. Mutta Keski-Suomen maakunnassa sähkönkulutus on Suomen huippua henkeä kohti laskettuna. Pelkästään UPM:n Jämsän tehtaat kuluttavat lähes 4 prosenttia Suomen sähköstä, mikä vastaa noin Helsingin kaupungin kulutusta.

Keski-Suomen teollisuus, etenkin metsäteollisuus, tuotti energiastaan 630 MW turpeella vuonna 2008. UPM:n Jämsän tehtaiden ilmastopäästöt olivat lähes kymmenennes koko maakunnan ilmastopäästöistä, ja turpeen poltto on ollut kasvamaan päin.

Kaukolämpö on hyvä, kun sitä EI tuoteta fossiilisilla polttoaineilla eikä fossiilisen kaltaisella turpeella: tällöin kaukolämpö on ilmastonmuuttamisen kiihdyttämiseen pakottamista. Toisaalta turvevoimala ei tuottaisi turvesähköä ellei sitä ostettaisi. Maakunta ja etenkään Jyväskylän kaukolämpöverkko ei olekaan vähäinen ilmastonmuutoksen lisääjä.  

haapasuo03.jpgJyväskylän kaupungin aiheuttama ilmastonmuutoskuorma on kasvanut nopeasti  (kts. viite 1.) turvebisneksen ja Keljonlahden  voimalahankkeen -"Keski-Suomen Olkiluodon" - myös harhaanjohtavin väittein tyrkyttämän turpeen lisäpolton seurauksena. Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna. Pelkästään Keljonlahden turvevoimala aiheuttaa noin 5 tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa jokaista jyväskyläläistä kohden laskettuna.  

Kansainvälisten määrittelyjen mukaan turve ei ole bioenergiaa (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC). 

Jopa Jyväskylän yliopistossa opetetaan toisinaan toisin, käyttäen tentittävänä opuksena Vapon ja Turveteollisuusliiton yhteistä esitettä (kts. Suomen Luonto 7/2008, s. 18). Syynä lienee, että Jyväskylässä on mm. Vapon pääkonttori ja Turveteollisuusliiton ainoa toimisto.    

Turveteollisuuden väitteissä ei toisinaan ole totuutta mukana siteeksikään. Silti jopa Turveteollisuusliiton jäsentiedotetta on käytetty harhaanjohtavasti Keski-Suomen maakuntakaavatyöskentelyssä (kts. Suomen Luonto 6/2008, s. 14).

Rahkasammal on todellinen turpeentuottaja -ei Vapo

Viimeisiä suojelemattomia soita suunnitellaan kaivettavaksi maakunnassa. Esimerkiksi Suoniemensuosta, jonka kaivamiseen Vapo hakee ympäristölupaa, on yli sata hehtaaria ojittamatonta, luonnontilaista aluetta.

Luonnonsuojelupiiri on 1.11.2011 mennessä muistuttanut lupavirastolle 20:stä soidenkaivuualue-hakemuksesta (lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta). Hankkeen ajajan luontoselvitys on ensimmäisessä hakemuksessa ollut 70 prosentissa tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. Puolessa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta.  Hakemusalueista 80% sijaitsee Suomenselän ekologisesti arvokkaalla suuralueella, ja 40 % ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 20 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite on noin 6 miljoonaa tonnia.

Kaiken kaikkiaan edellä mainittujen arvojen ohittaminen osoittaa piittaamattomuutta maakunnan arvokkaimpien soiden luontoarvoista tilanteessa, jossa Vapo Oy väittää kampanjoinnissaan soita olevan ylenpalttisesti turveteollisuuden käytettäväksi.

Soiden LUMO: Suo on paksuna paras

Marraskuinen lupiini 2011Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri vaatiikin Luonnonsuojeluliiton tavoin turpeen polttamisen lopettamista ilmastonmuutos-, vesiensuojelu- ja huoltovarmuussyistä, sekä vielä jäljellä olevan arvokkaan suoluonnon säästämiseksi. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa ehkä sitäkin suurempi osuus. Etelä-Suomen 62 suoluontotyypistä vain 2 (10 % Etelä-Suomen suoalasta) on arvioitu säilyviksi melko hyvin, varsinaisesti uhanalaisia on 48. Suot ovat Suomen kansallisaarre, turpeenpoltto taas kallis ja saastuttava energiamuoto.

Soiden suojelu ja ennallistaminen ovat kustannustehokkaimpia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja.Turpeen hiilivarasto Suomessa on viidenkymmenen vuoden aikana pienentynyt jo vähintään 73 miljoonalla tonnilla.

Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C). Ilmakehässä Suomen yläpuolella on noin 500 milj t C. Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C (Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).

 Kuva:  Lupiini kukkii tavallisesti touko-heinäkuussa, mutta kukki maakunnassa vielä marraskuun puolivälissä 2011. (JP)

Turpeella tuotetaan noin seitsemän prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin kolmasosan koko energiasektorin päästöistä. Turpeenpoltto lämmittää ilmakehää lähes 200-kertaisesti verrattuna poltosta saatuun energiamäärään.

Itse voit torjua ilmastonmuutosta paitsi mm. energiansäästöllä (etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta,) myös kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ilmastonmuutos- ja uraanivapaaseen norppasähköön, ja viettämällä vähintään yhden lihattoman päivän viikossa.

Jo lähes viidennes suomalaisista on siirtynyt ekoenergian käyttöön.

Viite 1.) Nykysuunnitelman mukaan Jyväskylän kaupungin kasvihuonepäästöt vuonna 2010 nousisivat noin 90 % korkeammiksi kuin Kioton vertailuvuonna 1990. Vuoteen 2020 mennessä ilmastopäästöt voivat pudota 60 % tai lisääntyä 140 % vuoteen 2000 verrattuna, riippuen poliittisista valinnoista. (Lähde: Uuden voimalaitoksen vaikutukset Jyväskylän ilmastostrategiaan. Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta tehty selvitys, Ari Lampinen 29.8.2005, sivut 8 ja 5).

Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa      

Piirin tekemät suojeluesitykset myös soista löydät vasemman valikon kohdasta Metsät -> suojeluesitykset

    ekoenergia-yhä-useampi       Kynnttilämielenosoitus Fukushima

Luonnonsuojelupiirin kanta turpeennostoon Keski-Suomessa (tiivistys 22.8.2011)

Ydinvoiman lisärakentamista kannattavat eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa naisten päivänä 8.3.2011, kolme päivää ennen Fukushiman ydinvoimalakatastrofia Japanissa.

Turve -fossiilinen polttoaineratkaisu (pdf, 0,5 Mt, Suomen luonnonsuojeluliitto).

Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa.

 

Luonnonsuojelupiirin muita kannanottoja:


Suomen luonnonsuojeluliiton suosivuille.
Ojitusten seurauksena suuri osa soistamme on muuttunut hiilinieluista tai kasvihuonekaasutaseeltaan neutraaleista ekosysteemeistä huomattaviksi hiilen lähteiksi.

Valokki- NETTISUOLLE (Jkl avoin yliopisto)

Vaarunvuori-sivustolle.
Vaarulle suunniteltiin Pohjois-Euroopan ensimmäistä, 540 MW tehoista pumppuvoimalaa. Laitos olisi kuluttanut enemmän sähköä kuin tuottanut. Noin 30 vuotta täyttänyt hanke kääntyi suojelijoiden voitoksi lopulta vuonna 1997.

 

 

Kuvat ottanut Juhani Paavola

Tehdyt toimenpiteet