Monimuotoista suojelutyötä laajalla alueella
Toimimme maakunnan luonnon monimuotoisuuden ja kestävän elämäntavan puolesta ja yhdistystemme ja liiton linkkinä.
Lähes 20 000 km2 laaja alueemme on pääasiassa Järvi-Suomea, rajautuen lännessä ja pohjoisessa Suomenselän metsäiseen ja soiseen vedenjakajaseutuun. Monipiirteinen luonto Joutsasta Kinnulaan ja Kuhmoisista ja Haapamäeltä Pihtiputaalle 'Lievestuoreen Liisan' kotikulmilla on valtaosin, 14 000 km2 alalla taigametsämaata. Kymijoen vesistön yläosan järviä, jokia ja pienvesiä on alueellamme noin 3 200 km2. Pääosin metsiin rajoittuvaa, mutta yhä rakennetumpaa rantaviivaa on alueellamme yli 14 000 km.
Vaikka maisema on enimmäkseen kohtalaisen tasaista, tarjoaa etenkin suurjärvi Päijänteen ympäristön vuorimaa jylhiäkin näkymiä. Keski-Suomen arvokkaat ekologiset vyöhykkeet ovatkin pääasiassa Päijänteen ja Suomenselän jopa kansainvälisesti merkittävillä ekologisilla suuralueilla.
Tule mukaan ja tue SLL:n paikallisyhdistyksen ja piirin toimintaa!
Pyrimme luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen ja kääntämiseen myönteiseen suuntaan. Tavoitteenamme on, että ihmiset arvostavat hyvää elinympäristöä enemmän kuin pelkkää taloudellista vaurautta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri on osa arvostettua, poliittisesti puolueetonta Suomen luonnonsuojeluliittoa (SLL). SLL on Suomen suurin luonnonsuojelujärjestö yli 30 000 jäsenellään, joka määrä on viime aikoina kasvanut. SLL täytti 70 vuotta vuonna 2008.
Toimintamme perustuu vapaaehtoiseen työhön ja yhteistyöhön muiden luonto- ja luonnonsuojeluyhdistysten kanssa. Tuemme ympäristön- ja luonnonsuojelukentän eri toimijoiden yhteistyötä. Piirillämme on vain yksi, osa-aikaiseksi palkattu työntekijä.
Piiri on jäsenmäärältään neljänneksi suurin Luonnonsuojeluliiton 15 piiristä. Piirissämme on lähes kaksi tuhatta maksanutta jäsentä 13 paikallisyhdistyksessä.
Viime vuosisata oli ympäristömuutosten aikaa, eikä Keski-Suomi ollut poikkeus. Työn iloa ja huolta riittää myös tällä vuosituhannella.
Luonnonsuojelupiirimme tekee monimuotoista suojelutyötä.
Olemme esimerkiksi tehneet lukuisia suojeluesityksiä etenkin metsämailla, ehdotuksemme ja vaatimuksemme ovat koskeneet satoja yksittäisiä metsäkohteita. Vuonna 2012 METSO-suojeltiin piirimme toiminnan ja etenkin keuruulaisten metsiensuojelijoiden työn tuloksena suoraan 59 hehtaaria metsää. Aiemmin on Metsähallitus suojellut METSO-laajennoksilla metsää Keski-Suomesta yli 1 600 hehtaaria kohteissa, joista monet ovat olleet piirimme seuranta- ja suojeluesityskohteita. METSO-suojelutoimintaa piirissämme.
Olemme selvittäneet viranomaisten ja yritysten toimia luonnonsuojeluun liittyen ja muistuttaneet ja valittaneet etenkin ojittamattomien soiden kaivuuhankkeista. Paikallistasolla olemme yhdessä paikallisyhdistystemme kanssa pyrkineet pelastamaan kymmeniä yksittäisiä kaivuu-uhan alaiseksi joutuneita soita, ja prosessi jatkuu yhä muiden muassa muistutukseilla ja valituksilla, kuten Lempaatsuosta. Useilla soilla kaivuuhankkeet ovat keskeytyneet ehkä lopullisesti. Suotoimintamme on merkitsevää myös maakuntatasolla. Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa. Piirimme suotoimintaa.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi olemme tehneet mm. kymmeniä kannanottoja etenkin suotoiminnan osana, monet maakuntatasolla.
Olemme mukana muiden muassa maakunnan Ely-keskuksen neuvottelukunnassa ja maakunnan ja Saarijärven reitin vesiensuojelun yhteistyöryhmissä, ja osallistumme vesiensuojeluun myös osana suotoimintaamme.
Piiri on ollut mukana kaikkiaan yli sadassa virallisten yhteistyöryhmien kokouksessa ja tehnyt yli sata lausuntoa, kannanottoa tai aloitetta viiden vuoden aikana.

Kuva: Yleisöä luonnon hiilivarastoja käsittelleessä tilaisuudessa Jyväskylässä 25.10.2011, vetäjänä Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, FT Risto Sulkava. (JP)
Suuret ydinenergian käyttöön liittyvät tuhohankkeet Keski-Suomessa, ydinjätteen hautaussuunnitelma Kivettyyn ja Vaarunvuoren pumppuvoimalakamppailu, on voitettu. Vaarulle suunniteltiin suuri, sähköä syövä pumppuvoimala.
Yhä suuremmaksi murheeksi on täälläkin noussut sekä metsäluontomme nopea taantuminen, että turpeenpolton lisäyssuunnitelmat. Turpeenkaivuun lisääminen on jyrkässä ristiriidassa suoluonnon suojelun ja ilmastonmuutoksen torjuntatyön kanssa. Keski-Suomi ja etenkin Jyväskylä maailman suurimpine turvevoimaloineen on soiden tuhoamisen keskus maailmassa. Turpeenpolton korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla vähentäisi Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosentilla.
Luonnon tila alamäessä - piirin tavoitteista
Vastuu luonnosta kuuluu kaikille
(Suomen hallitusmuoto 14 a §, 1995)
![]()
keski-suomi(at)sll.fi





