Keski-Suomen luonnon tila heikkenee yhä

Etenkin useimpien harvinaisten ja uhanalaisten metsä- ja niittylajien tilanne heikkenee yhä, joskin joillakin osa-alueilla on edetty parempaan suuntaan.

 Luontoa on tähänkin asti tuhottu pääasiassa vapaaehtoisesti. Siksi vapaaehtoinen suojelu ei näytä riittävän sen paremmin Keski-Suomessa, kuin Saimaalla norpan suhteen.  Suomessa käytetään luonnon- ja ympäristönsuojeluun vain 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun OECD:n maiden keskiarvo on 1,7 prosenttia.

Erityisinä ongelmina ovat maakunnassamme soiden ahdinko, vesistöjen rehevöityminen ja ilmaston muuttaminen.

Metsät

Joillakin Suomen alueilla 10 % metsiensuojeluasteeseen on jo päästy, ja toisaalla siihen pyritään. Silti Suomen metsälajien uhanalaistumista on saatu vain hidastumaan (Suomen metsät 2007 -raportti, MMM heinäkuu 2007). Keski-Suomen metsäluonnon tila  ei ole parempi, puhumattakaan eliölajien suotuisasta suojelutasosta.
    Hakkuumäärien nostaminen edelleen on ekologinen riski nykyisillä talousmetsien käsittelykeinoilla.

Piirin tavoitteena on metsäohjelmansa (2004) mukaisesti, että metsäluonnon monimuotoisuutta ei tule ainoastaan säilyttää nykyisellä tasolla, vaan lajiston monimuotoisuutta tulee myös lisätä. Tavoitteena  on, että 10 % maakunnan metsistä osoitetaan suojeluun, aluksi 5 %.

Suot ja ilmastonsuojelu

Maakunnan alkuperäisistä soista,  350 000 hehtaaria, on ojitettu soita metsämaan luokkaan 85 %, joka on suhteellisesti maakuntien synkintä huippua.

Maakunnassa kasvatetaan turpeenpolttoa voimakkaasti  ja siten tuhotaan myös vähiä soita. Esimerkiksi Vapo hakee lupia jopa luonnontilaisten riekkosoiden kaivuuseen maakunnassa. Keski-Suomi on maapallon soiden tuhoamisen keskus.

Maakuntaan on keskittynyt pääosa Suomen ja maapallon turpeenpolttoyrityksistä. Turpeen polton ilmastonmuutospäästöt Suomessa ovat peräti viidennes Suomen energiantuotannon ilmastopäästöistä. Kolmannes Keski-Suomen energiantuotannon ilmastopäästöistä aiheutui turpeen käytöstä jo ennen Keljonlahden ja Korpilahden turvevoimaloiden käynnistymistä. UPM:n Jämsän tehtaiden ilmastopäästöt ovat turpeen polton vuoksi lähes puolet Keljonlahden surullisenkuuluisan turvevoimalan päästöistä.

Keskisuomalaisten keskimääräiset ilmastopäästöt ovat toistakymmentä tonnia vuodessa (CO2-ekv.) kun ilmaston kannalta kestävä taso on noin kaksi tonnia asukasta kohden vuodessa.

Keski-Suomi ei saa jättää ilmastovelvoitteitaan turveteollisuuden ja sitä kannattelevien poliitikkojen armoille.

Piirin tavoitteena on, että turpeennosto ohjataan vain ojitetuille soille ja suopelloille. Ojittamattomat soidenosat ja niiden ympäristöt on suojeltava. Turpeenpoltosta on luovuttava vuoteen 2025 mennessä jo ilmastovaikutusten ja huoltovarmuuden vuoksi, aluksi kunnissa ja julkisella sektorilla. Soita on ennallistettava ja muodostettava ojittamattomat suojavyöhykkeet soiden reunametsiin.

Luonnonsuojelupiirimme kanta turpeenkaivuuseen jatkossa Keski-Suomessa.  Uhattuja soita Keski-Suomessa.

Vedet

Maakunnassa on sisävesiä lähes 20 % alasta. Rantaviivaa on yli 14 000 km. Vesistöt ovat luonnontilassa sopeutuneet luonnonhuuhtouman tuomiin ravinnelisäyksiin. Maatalous on maakunnassa suurin vesistöjen mm. leväongelmia aiheuttava rehevöittäjä. Pohjois-Päijänteen tila on parantunut, muttei riittävästi: enää ei ole paluuta luonnontilaan. Maakunnan pienvesistä vain noin 1 % on enää luonnontilaisen kaltaisessa tilassa, kaikki muut vedet on on jo muutettu.

Metsien hakkuut, jopa avohakkuut, ulottuvat usein purojenkin partaalle. Silloin heikennetään ja toisinaan jopa tuhotaan luonnollisia ekologisia käytäviä, joita myöden lukuisat eliölajit kulkevat. Myös pienveden tila saattaa heikentyä. Löydä ja suojele omaa puroasi. Puroonhakkuita maakunnassa.

Piirin tavoittena on, että Pohjois-Päijänne ja muut vedet saadaan ekologisesti hyvään tilaan vesipuitedirektiivin mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. On kuitenkin jo selvää, että yhteiskunta ei pysy aikataulussa paitsi maatalouden ja metsätalouden, myös turvetalouden vuoksi.

Melu ja hiljaisuus

Maakunnan vaurauden mukana lisääntynyt motorismi jättää yhä vähemmän luonnonalueita äänisaasteelta rauhaan. Luonnonrauha-alueet ovat yhä kartoittamatta maakunnassa.
   Piirin tavoite on, että hiljaiset alueet ja ns. luonnonrauha-alueet kartoitetaan ja merkitään maakuntakaavaan.

Ilmansuojelu

Pölyongelmat ovat ongelma etenkin taajamissa, pääasiassa lisääntyneen motorismin vuoksi. Polttomotorismi on myös etenkin maaseudun eliöstöä, myös ihmistä, vaivaavien alailmakehän otsonipiikkien takana. Ongelmat ovat valtakunnallisia.

Muuta

Maakunnassa on noin viidesosa Suomen paperi- ja kartonkituotannosta. Pelkästään UPM:n Jämsänjokilaakson tehtaat kuluttavat lähes 4 % Suomen sähköstä (= Helsingin kulutus, UPM onkin ydinvoiman suuromistaja), ja vastaavasti oleellisen osan maakunnan ekologisesti arvokkaista kuusimetsistä. Maakunnan yhä enemmän myös metsäluontoa kuluttava mutta yhä vähemmän työllistävä metsäteollisuus on yhä mm. merkittävä typen päästölähde ilmaan ja vesistöihin.
      Piirin tavoitteena on mm. metsäsertifikaatin muuttaminen ekologiselta kannalta paremmaksi (FSC). Ns. suurpetojen, liito-oravien ja esimerkiksi valkoselkätikan  ekologisesti kestävä kanta on saavutettava ja pidettävä. Jo ilmastonmuutoksen haittavaikutusten vähentämiseksi on ekologisesti arvokkaat suuralueet ja ekologisesti arvokkaat vyöhykkeet otettava huomioon ja merkittävä maakuntakaavaan.