Luonnon edunvalvonta

Seuraamme paikallisesti luonnon- ja ympäristönsuojelua koskettavia suunnitelmia, kaavoituksia ja hankkeita. Vaikutamme niihin mahdollisuuksiemme mukaisesti. Aloitteiden, kannanottojen ja vetoomusten laadinta tehdään pääasiallisesti piiritasolla, mutta teemme yhteistyötä piirin kanssa.

Jatkamme taistelua elinympäristömme ja vesiluontomme säilymisen puolesta – Tule tukemaan suojelutyötä ja liity Suomen Luonnonsuojeluliiton jäseneksi.

Tervetuloa mukaan: https://www.sll.fi/liity

🦭💙💙💙💙💙🐟

Lisätietoja muistutuksista ja valituksista: Raija Seppälä, varapuheenjohtaja p. 050 5294938 sähköposti: raija@mehilaispesa.net

Tuike Finland Oy tekee ympäristövaikutusten arviointia palvelinkeskusten rakentamisen ja toiminnan tiimoilta, osin jälkikäteen. Yhdistyksemme jätti muistutuksen YVA:n ohjelmavaiheessa. Jätämme lausunnon myös YVA:n selostusvaiheessa. Selostus on kuulutettu ympäristöhallinnon sivuilla ja siitä voi jokainen asianosainen jättää mielipiteen 27.5.2024 mennessä: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/54039753/KUULUTUSYVASelostusTuike+FinlandOy03042024.pdf/2e9210cf-24b9-870a-0436-56d07e60a81b?t=1711542148880

Jos Tuike (Google) toteuttaa hankkeen täysimääräisenä, se edellyttää koko Savilahdenvuoren alueen louhintaa ja tasausta louhekentäksi Petkelvuoren jatkoksi. Tuolloin menetetään myös nykyinen kulkuyhteys Matinsaareen. Palvelinkeskusten lisärakentminen ei ole varmaa eikä ajankohtaista ja yhdistyksemme toivoo YVA vaihtoehdon V0 noudattamista, joka säästää vielä olemassa olevan luonnon sekä kulkuyhteyden Matinsaareen. Alueella on moninaisia merkittäviä luonto- ja virkistysarvoja. Jos toistaiseksi täysin epävarmat hankkeet eivät koskaan toteudu, alueiden tasaaminen louhekentiksi on täysin turhaa ja menetämme arvokkaat luonnonympäristöt lopullisesti. Laajan alueen louhinnasta seuraa myös vuosia kestävä melu ja pölyäminen.

Yhdistyksemme luovutti yhdessä Puhtaan meren puolesta -järjestön kanssa 20.3.2024 adressin Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka ympäristöministeri Mykkäselle ja omistajaohjausministeri Adlercreuzille Pikkuparlamentissa Helsingissä.

https://yle.fi/a/74-20080089

Adressi keräsi reilussa neljässä viikossa 67 421 allekirjoitusta ja yli 1200 sivua kommentteja. Adressin näkyvyys sosiaalisessa mediassa oli huikea, josta suuri kiitos mm. toimittaja Noora Shinglerin adressista tekemälle ja jakamalle videoklipille, joka sai yli miljoona katselukertaa.

Ministereiden puheenvuorot tilaisuudessa eivät valitettavasti luoneet uskoa parempaan, ympäristön ja kansalaiset huomioivaan lainkäyttöön tehtaita luvitettaessa. Ministereillä ei myöskään ollut omaa mielipidettä Itämerestä ja sen saastuttamisesta🤔

Adressi on netissä vielä auki ja sen voi allekirjoittaa, mutta uusia allekirjoituksia ei toimiteta eteenpäin edellä mainittuihin tarkoituksiin. Adressin viesti ja vaatimukset ovat edelleen ajankohtaisia ja niitä mm. Vaasan hallinto-oikeudessa käsitellään sekä ne ovat relevantteja muiden akkuteollisuuden hankkeiden osalta.

Syy adressin avoinna olemiseen on se, että harkitsemme, että teemmekö aiheeseen liittyvän kansalaisaloitteen. Vastausta tähän ei vielä ole ja selvitämme asiaa rauhassa tarkemmin. Kansalaisaloite tähtää tarkasti määritellyn lainkohdan muuttamiseen. Tiedotamme teille, kun ratkaisu kansalaisaloitteen osalta on tehty.

https://www.adressit.com/a/431444

KIITOS 💙 KAIKILLE ALLEKIRJOITTANEILLE 🦭🌊

12.2.2024 tuli Etelä-Suomen aluehallintovirastolta CNGR Finlandin ympäristö- ja vesilupapäätös. Akkukemiantehtaan jätevesiä ei tarvitse lupamääräysten mukaan puhdistaa. AVI antoi luvan saastuttaa ja pilata rannikkovetemme. Päästön rajusti vesientilaa heikentävä vaikutus on kiistaton.

AVI:n päätös on täysin teollisuuden eli hakijan hakemuksen mukainen, mikä on aivan ennenkuulumatonta, kun kysymyksessä on mittava hanke ja valtavat jätevesipäästöt matalaan sisäsaaristoon. Yhdistyksemme jätti AVIn päätöksestä valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen yhdessä yhdessä PuhtaanMerenPuolesta-järjestön kanssa 19.3.2024. Päätöksellä tehdään tyhjäksi kaikki vesiensuojelutyö ja kävellään ympäristölainsäädännön, vesilainsäädännön ja kansainvälisten Itämeren suojelusopimusten yli. Päätöksestä jätettiin huikeat 12 valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen jätti myös mm. valtion ylin kalatalousviranomainen Varsinais-Suomen ELY-keskus ! Alla olevan linkin takaa löytyvät kaikki valitukset:

https://oikeus.fi/material/sites/oikeus_hallintooikeudet_vaasanhallinto-oikeus/kuulutukset/valituskuulutukset/4yoiuo08t/VHaO_179_2024_ym_-_Valitus_tiedoksi_julkisella_kuulutuksella_3.4.2024.pdf

Tekniikka jätevesien puhdistamiseksi on olemassa, mutta sitä ei vaadita käytettäväksi. Basf Harjavallan pCAM-tehtaalta puhdistustekniikan käyttöä edellytettiin viimeisessä ympäristöluvassa, joka tosin kävi ensin Vaasan hallinto-oikeudessa ja Basfin valituksen myötä edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kiinalais-suomalaiselta CNGR Finlandilta puhdistustekniikan käyttöä ei edellytetä. Mikä syynä ? Meillä on asiasta ennakkotapaus Basf. Miksi aluehallintovirasto ei tehnyt tasapuolista päätöstä vedoten ennakkotapaukseen ? Miksi lähes 500:aa mielipidettä koskien jätevesien puhdistuksen vaatimusta ei otettu huomioon ? Miksi tieteellistä näyttöä jätevesicoctailin vaarallisuudesta ei otettu huomioon lupapäätöksessä ?

CNGR Finland Oy:n lupahakemus on uudelleenkuulutettiin 25.10.2023, Huom! CNGR on edelleen laskemassa jätevedet mereen !
Yhdistyksemme jätti oheisen uuden muistutuksen:

Muistutus 2 ESAVI 22.11.2023,

Ohessa suora linkki 21.11.2023 pidetyn webinaarin leikattuun versioon:

Puhujina webinaarissa:

Outi Lankia (FM): Akkumateriaalitehtaat ja päästöt Itämereen / Kooste ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnosta
Kaj Jansson (Senior director, Plant Solutions, Metso-Outotec): Kohti suljettuja vesikiertoja
Leif Ramm-Schmidt (DI, konsultointi, teollisuuden vaativien jätevesien käsittely): Natriumsulfaatin laimeneminen meressä ja kiteytystekniikat
Jakob Liedberg (Toimitusjohtaja, Cinis Fertilizer AB): Bringing waste back to life through innovative upcycling
Teemu Helistekangas, Industry Lead, Chemical & Process Industry, Adven: Keinot natriumsulfaatin käsittelyyn ja poistamiseen jätevesistä

Paljon tietoa jätevesistä, niiden puhdistuksesta sekä jätteen uudelleenkäytöstä esim.lannoitteena. Kannattaa kuunnella muistutuksen tueksi !

____________________________________________

Yhdistyksemme jätti muistutuksen Haminan kaupungin Lupavaliokunnalle 19.1.2024 Tuike Finland Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta koskien mittavaa louhintaa palvelinkeskusalueella.

Muistukssen ansiosta lupahakemus vedettiin pois, täydennettiin asiaankuuluvilla liitteillä ja kuulutettiin uudelleen. Lupa-aika louhinnalle ja murskaukselle lyheni 10:stä yhteen vuoteen ja hakemus täydentyi. Silti on epäselvää, miksi louhintaa tehdään, vaikka investointipäätöstä 7. palvelinkeskuksen rakentamisesta ei ole tehty. Miksi louhia ja rakentaa infraa, jos palvelinkeskus ei koskaan toteudu vai mitä ylipäätään on tarkoitus tehdä ? Alkuperäisen hakemuksen mukainen ympäristölupa olisi oikeuttanut yli 1 miljoonan kuution louhintaan merenrannalla maisematyöluvalla, jota hämmästelimme. Lupahakemuksen kuulutuksesta puuttui myös oleelliset liitteet ja ympäristönsuojelusuunnitelma.

____________________________________________

Jätimme valituksen Petkelvuoren aluetta koskevasta ympäristö- ja maa-ainesottolupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle 18.10.2023. Valituksessa vaadimme lupapäätöksen kumoamista kaikilta osin.

Valitus VaasaHao Ympäristö- ja maa-aineslupahakemus Haminan kaupunki

____________________________________________

Teimme 16.10.2023 oikaisuvaatimuksen Haminan kilpailukykyvaliokunnalle Haminan kaupungingeodeetin tekemästä viranhaltijapäätöksestä koskien CNGR Finlandin jäteveden purkuputken uutta sijoituspaikkaa. Kaupungingeodeetti ei ole yksin toimivaltainen asiassa ja päätös oli täysin asukkaiden ja ympäristön etujen vastainen.

Oikaisuvaatimus purkuputken sijoituslupa kilpailukykyvaliokunta

____________________________________________

Jätimme muistutuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 19.6.2023 koskien CNGR Finland Oy:n ympäristölupahakemusta akkukemiantehtaan rakentamiseksi Haminan Hilloon:

ESAVI muistutus CNGR Ympäristölupahakemus 16.6.2023

Jätimme muistutuksen 21.6.2023 Haminan lupavaliokunnalle koskien Haminan kaupungin maa-aines- ja ympäristölupahakemusta Petkelvuoren alueen louhimiseksi:

Muistutus Hamina maa-aines- ja ympäristölupahakemus 21.6.2023

Yhdistyksemme jätti 23.2.2023 lausunnon koskien Tuike Finland Oy:n (Google) ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelmaluonnosta. Toimme lausunnossamme esiin mm. seuraavia seikkoja:

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys toteaa, että jos laajennushanke toteutetaan esitettynä ”korkean tason hankkeena”, sillä on rakentamisvaiheessa peruuttamattomia haitallisia vaikutuksia alueen kallio- ja maaperään ja niiden eliöstöön (Savilahdenvuori), pohjavesiin (Ruissalon pohjavesialue), pintavesiin eliöstöineen (Hillonlahti, Summanlahti/ Summanjoensuisto), luonnonmaisemaan sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Toiminnanaikaisista vaikutuksista suurin on laajennuksen myötä yhä lisääntyvä energiantarve, joka lienee suuren voimalaitoksen vuosikapasiteetin verran tai enemmän. Vähäisempiä vaikutuksia kohdistuu pintavesiin jäähdytysveden oton / purun kautta ja tätä kautta vesieliöstöön. Vaikutuksia ei tosin ole kattavasti selvitetty. Toiminta ei kuitenkaan normaalioloissa aiheuta suoria päästöjä ilmaan eikä vesistöön ja melukin on vähäistä. Ympäristön kannalta palvelinkeskustoiminta on ”kevyttä” ja vähän kuormittavaa niin kauan kun sillä korvataan aikaisempaa raskasta teollisuutta ja toiminta tapahtuu jo rakennetussa teollisessa ympäristössä. Kun toiminnan laajentaminen edellyttää ohjelmassa esitetyn ja jo toteutetun kaltaista luonnonympäristön tuhoamista, vaikutusten ei enää voida katsoa olevan vähäisiä toiminnankaan aikana.

Koska hankealueella on asemakaavan ja luonnonsuojelulain vastaisesti tuhottu uhanalaisen liito-oravan ja kirjoverkkoperhosen elinympäristöjä sekä suojaviheralueita, mitään toimenpidelupia puunkaatoihin, laaja-alaisiin hakkuisiin, rakentamiseen tai maa-ainesten ottoon ei alueelle saa antaa, ennenkuin uudella kaavalla osoitetaan ja määrätään riittävät korvaavat alueet ja saatetaan asianosaiset vastuuseen teoistaan.

Kuvassa aidan takana tuhottu liito-oravan kulkuyhteys / viherkäytävä, joka johtaa pääosin tuhotuille pesimäalueille kulkuväylän pohjois- ja eteläosissa.

Yli 30 metriin kohoavan puustoisen kallioalueen räjäyttäminen ja tasaaminen louhekentäksi on peruuttamatonta luonnonympäristön, maiseman ja alueen pienilmaston kannalta. Rakennushankkeiden myötä menetetään kaikki laajan (67 ha) kallioalueen kartoitetut ja kartoittamattomat luontoarvot lopulli-sesti viitaten kalliometsiin ja suopainanteisiin kasveineen ja eläimi-neen. Vaikka kysymyksessä on teollisuusalue, tulee luonnon moni-muotoisuutta ja alueen luontoarvoja vaalia ja luontokatoa ehkäistä. Jos alue louhitaan ja täytetään esitettynä ”korkean tason hankkeena” ja rakentaminen jää osin tai kokonaan toteutumatta, alue ei ole enää ennallistettavissa eivätkä ympäristövaikutukset peruttavissa.
Rakentamiselle pitää YVA-lain mukaan esittää myös kestävämpiä vaihtoehtoja.
Miten hankkeessa turvataan liito-oravan ja kirjoverkkoperhosen elinympäristöt ? Haluamme tietää, kenen luvalla ja valtuutuksella asemakaavaan merkittyjä luo-alueita on lainvastaisesti tuhottu ja miten tuhotut elinympäristöt aiotaan laajentumissuunnitelman yhteydessä kompensoida ?
Hankealueen ja siihen kiinteästi liittyvän Petkelvuoren-alueen kaavoituksessa ja rakentamisessa on rikottu luonnonsuojelulakia sekä kaavamääräyksiä niin kaavoitus- kuin rakentamisvaiheessa. Laittomilla toimilla on tahallisesti heikennetty ja vaarannettu alueen merkittäviä luontoarvoja. Kuvassa alla putkilinja, joka katkaisee kaavan vastaisesti viheryhteyden ja sijaitsee osin suojaviheralueella.
Savilahdenvuorella on suuri merkitys asukkaille ulkoilu- ja lähiluontokohteena, koska kaikki muu lähialue on valjastettu teollisuudelle tai muuten rakennettu. Tärkeää on myös säilyttää Matinsaaren luonnonkauniit merenrannat ja erityinen rantamaisema sekä turvata kulku lähialueilta viimeiselle teollisuudesta vapaalle merenrannalle.
Hankkeen vaikutukset eivät rajaudu ohjelmassa oletettuun 500 metriin (s.1).
Louhintahanke vaarantaa Ruissalon 1-luokan suojellun pohjavesialueen (etäisyys lähimmillään vain n. 40 m) ja asukkaiden vedensaannin.
Hankealueen vaikutuspiirissä on Hillonlahti, Summanlahti ja Summan jokisuisto, joihin liittyy merkittäviä luontoarvoja sekä Itämeren vaarantuneita ja erittäin uhanalaisia luonto-tyyppejä.
Hulevesisuunnitelma puuttuu ohjelmasta.
Merivedenoton lähialueella ei ole tehty mitään tarkkailua, vaikka ottoputket ovat halkaisijaltaan 2x 1,5 m / 2x 2 m. Merivedenotosta ei muutenkaan ole annettu mitään tietoa, esimerkiksi miten pumppaus vaikuttaa pieneliöstöön ja sitä kautta kaloihin ja kuinka suuri on vaikutusalue.
Miksi hukkalämpöä ei ole hyödynnetty?
Koska esitetyllä hankkeella on rakennusaikana kauaskantoisia ja suuria ympäristövaikutuksia ja koska louhintahanke vaatii maa-aines- ja ympäristöluvan lisäksi käsittääksemme myös vesiluvan, ei kaupunki voi toimia hankkeessa lupaviranomaisena / valvojana eikä valmistelevia töitä saa aloittaa ennen kuin hanke kokonaisuudessaan varmistuu (rakentamispäätökset) ja hankkeille on tarvittavat luvat.

____________________________________________Yhdistyksemme teki 31.5.2021 muistuksemme Haminan kaupungille koskien Hillonlahden pohjoispuolisten alueiden asemakaavamuutosta (vaihe II)

”Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry jätti mielipiteen Hillon asemakaavaluonnoksesta ja esitti useita huomautuksia kaavaluonnoksen epäkohdista ja virheistä viitaten Hillonlahden alueen merkittäviin luontoarvoihin, teollisuusalueiden rajauksiin sekä suojaviheralueeseen. Nähtävillä olevassa kaavaehdotuksessa kaupunki ei ole mitenkään huomioinut mielipiteitä luonnoksesta kuten ei aikaisemmassakaan samaisen alueen
asemakaavoituksessa.
Asemakaavan toteutuminen esitetyn kaltaisena tuhoaa luontoarvoiltaan korvaamattoman Hillonlahden rantoineen. Hillonlahden viimeinen luonnonranta muuttuu louhepenkaksi. Myös alueen viimeiset pääosin luonnontilaiset kallioalueet, Savilahdenvuori ja Petkelvuori, sekä alueen viimeinen luonnonrantainen Matinsaaren kallioinen ulkoilualue / lähiluontokohde menetetään Paksuniemeen johtavan liikenneväylän sekä kaava-alueen lounaiskulmaan kaavoitetun teollisuusalueen (T-1 77) vuoksi. Samalla menetetään monien eläin- ja kasvilajin elinympäristöt.
Viitaten lausuntoomme huomautamme, että kaavassa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet myös luonnon ja asukkaiden kannalta sekä noudattaa kaavamääräyksiä myös käytännössä. Satama työpaikkoineen on meille kaikille tärkeä, mutta kaavoituksessa tulee huomioida myös ympäristö ja sen asukkaat. Kaupungin vastineet lausuntoomme ihmetyttävät, sillä ne ovat ristiriidassa nykyisen kaavoituksen, kaavamääräysten, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja ympäristölainsaadännönkin suhteen.
Toteutuessaan esitetyn kaltaisena kaava rikkoo räikeästi luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteita sekä asukkaiden oikeuksia lähiluontoon ja sen myötä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön.Kaupungin vastine: ”Alueen asemakaavoituksessa otetaan yhtälailla huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyjen elinympäristön laatuun sekä kulttuuri- ja luonnonperintöön sekä virkistyskäyttöön liittyvien arvojen vaaliminen.” ???
Kaavaehdotus on selkeästi ristiriidassa yleiskaavan kanssa suojaviheralueen osalta toisin kuin kaupungin vastineessa todetaan, eikä heikennyksiä voi hyväksyä, koska kaupunki on tietoisesti heikentänyt kaavaan merkittyä
suojaviheraluetta ja luo-alueita rakentamalla ja kaatamalla puustoa. EV-alue ei nykyisellään vastaa tarkoitustaan mm. liito-oravan elinpiirinä ja liikkumisreittinä eikä EV-alueena. Kaupungin vastine: ”Viitataan ELY-keskuksen lausuntoon, jossa todettu, että asemakaava ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa.”
ELY: ”Esitetty kaavaratkaisu kaventaa Haminan keskeisten alueiden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa suojaviheralueeksi varattua aluetta sekä poistaa yleiskaavaan merkityn ulkoilureittiyhteyden.”
Kaavaehdotuksesta on tarkoituksella jätetty pois lukuisia asemakaavaan merkittyjä luo- ja luo-1 alueita T-1 alueiden kohdalla. Alueen merkitseminen teollisuusalueeksi ei poista sieltä merkittäviä luontoarvoja, vaan
merkinnät tulee säilyttää asemakaavassa vastakin ja ottaa huomioon, jos ja kun aluetta ruvetaan rakentamaan. Tämä koskee myös Tuike Oy:n tonttia, jossa liito-oravan elinympäristöä on kaavan ja lain vastaisesti tuhoutunut joko
vahingossa tai tarkoituksella.
Tuorein liito-oravaselvitys, johon kaupunki viittaa vastineessaan, on tehty ainoastaan Murtalhossa ulottuen etelässä Matinsaarentien risteykseen saakka, siis reilusti kaava-alueen pohjoispuolella. Asemakaava-alueella ei ole toukokuussa 2020 tehty liito-oravaselvityksiä, mihin vedoten voimassa olevassa asemakaavassa olevat luo-1 merkinnät voitaisiin jättää huomiotta. Myöskään asemakaava-alueelta kesällä 2020 tehdyssä luontoselvityksessä ei ole kartoitettu liito-oravan elinpiiriä eli liito-orava selvitys tulee tehdä myös kaava-alueella.
Vastine: ”Liito-oravien esiintymien ja muiden luontoarvojen tiedot on
päivitetty maastoselvityksillä vuonna 2020 asemakaavan muutosta varten. Asemakaavassa osoitetut luo-rajaukset perustuvat tuoreimpaan tietoon luontoarvojen esiintymisestä alueella.”
Liito-oravan mahdolliset elinpiirit on todennettu kartoituksessa vuonna 2015:
”Suunnittelualueella on aiempien selvitysten yhteydessä havaittu uhanalaisen
liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueita, jotka ovat luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. Kaavaan on lisätty määräykset, että kaavan toteutusvaiheessa tulee luo-merkintöjen ajankohtaisuus tarkistaa ja että kaavan rakentamisessa ja muissa maisemaa muuttavissa toimenpiteissä tulee ottaa huo-mioon liito-oravan liikkumiseen tarvittavan puuston säilyttäminen (Päivitetty 19.12.2016)(Liito-oravaselvitys Matinsaari – Hillonlahti 2015, Tapio Rintanen).”
Liito-oravan liikkumiseen tarvittavaa puustoa on kaadettu merkittävästi ja kaadetaan ilmeisesti koko ajan lisää suojaviheralueelta (EV, EV-1) ja luo-alueilta vastoin asemakaavamääräyksiä ja luonnonsuojelulakia. Kaupungin kaavoittajan tulkinnan mukaan liito-oravan elinpiiriksi riittää yksittäiset puut 30 metrin välein muutoin paljaaksi tasatulla alueella.
Vastine: ”Asemakaavan muutoksessa on huomioitu liito-oravan esiintymät luo-1 -merkinnöillä ja näiden kulkuyhteydet on turvattu EV-1 merkinnällä, joka turvaa liito-oravan tarvitseman puustoisen yhteyden. EV-1
aluevarauksen kaavamääräys rajoittaa mahdollisen katkoksen puustossa
enintään 20-30 metriin, jolloin aukko on liito-oravan ylitettävissä.”
Vastine: ”Asemakaavassa on suojaviheraluetta EV-1 koskeva kaavamääräys, millä huomioidaan liito-oravan kulkuyhteyksien säilyminen: Alueella tulee säilyttää liito-oravan kulkuyhteydet turvaava puisto ja käyttää puustoistutuksia. Puustoyhteyksien välille ei saa muodostua 20-30 metriä leveämpiä aukkoja.”
”ELY-keskus katsoo, että esitetty kaavaratkaisu on liito-oravan kulkuyhteyksien turvaamisen osalta ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.”
Puustoistutuksilla ja puistolla ei voi turvata liito-oravan liikkumista alueella, sillä se tarvitsee liikkumiseen täysikokoista puustoa eli EV-1 merkintä ei turvaa liito-oravan elinpiiriä kaavamerkinnän selityksen mukaan. Jos suojaviheralueelle (EV-1) on tarkoitus tehdä puisto istutuksineen, niin eikö merkintä ole silloin väärä ? Miten puuston kaataminen rakentamisen tieltä liitooravan elinpiiristä (luo-alue) ei heikennä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkaa ?
Vastine: Luo-alueiden kaavamääräykset sallivat niiden alueille erilaisten linjojen ja katujen rakentamisen, kunhan rakentamisen yhteydessä varmistetaan, että toimenpide ei uhkaa alueen luontoarvoja. Esimerkiksi liito-oravan ydinalueen lävitse voidaan rakentaa putkilinjoja, mikäli toimenpide ei hävitä tai heikennä lisääntymis- tai levähdyspaikkaa. ???
”SUOJAVIHERALUE: Alueella on ylläpidettävä kasvustoa, joka on paikalle luonteenomaista, kestää ymäpäristön rasitusta ja vaimentaa ympäristön häiriötekijöiden kulkeutumista alueelta toiselle. Yhdistys totesi mielipiteessään, että Hillonlahden itäpään kosteikkoalue ja samalla uhanalaisen viitasammakon elinympäristö vaarantuu ranta-alueen täyttöjen ja rakentamisen seurauksena. Kaupungin vastineen mukaan viitasammokon elinpiiriä ei olla heikentämässä, vaikka mm. louhinta-suunni-telmassa louhoksen hule- ja jätevedet on tarkoitus ohjata kyseisen kosteikon läpi ja rakentaa kosteikon yläpuolelle valuma-allas. Rantaa on myös tarkoitus oikaista louheella.
Vastine:”Viitasammakon lisääntymisalue on osoitettu kaavassa luo-1 -merkinnällä, eikä sen esiintymää olla täyttämässä tai rakentamassa. Lisääntymispaikan ympäristö on osoitettu suojaviheralueeksi.”
”Hillonlahti on Metsähallitukselta saatujen lausunnon ja lisäselvityksen mukaan vedenalaisena elinympäristönä sekä rantaluonnoltaan poikkeuksellisen monimuotoinen alue. Metsähallituksen luontopalveluiden meribiologitiimi on kesällä 2015 aloittanut lahden vedenalaiset tutkimukset. Lahti on Metsähallituksen tutkimuksien mukaan lajistoltaan Itäisen Suomenlahden alueella poikkeuksellisen edustava rannikon laguuni (Natura-luontotyyppi 1150), ja tutkimuksia jatketaan koko lahden alueella vielä kesällä 2016. Tutkimusten perusteella Hillonlahdella kasvaa mm. uhanalaisia kasvilajeja, HELCOMin uhanlaiseksi luokittelemia luontotyyppejä, kuten mm. EU-direktiivissä Suomen vastuuluontotyypiksi määritellyt näkinpartaisyhteisöt. Lahdessa elää myös rantanuoliainen, joka on luontodirektiiviin sisältyvä kalalaji. Ranta-alueilla elää useita uhanalaisiksi tai vaarantuneiksi (EN/VU) luokiteltuja eläin- ja kasvilajeja, kuten ajoruoho, mörökilpikuoriainen sekä saraikkoliejukärsäkäs.”
Viitaten lausuntoihimme koskien kaavaluonnosta, akkumateriaalitehtaan YVA:ta sekä louhinnan YVA:ta, yhdistys toteaa seuraavaa:
– Luo-alueet tulee sisällyttää kaavaan voimassa olevan asemakaavan mukaisina ja merkintöjä tulee kunnioittaa myös käytännössä.
– EV- , EV-1 ja luo- merkittyjen alueiden heikennykset tulee lopettaa.
– T-1 merkintä tulee poistaa kaava-alueen lounaiskulmasta ja alue tulee merkitä EV-alueeksi liito-oravan elinpiirin turvaamiseksi jatkossakin.
– Savilahden- ja Petkelvuoren kallioalueet tulee pääosin säilyttää jälkipolville asianmukaisin kaavamerkinnöin ja osoittaa teollisuudelle alueita muualta, jos tarpeita tulee.
– Ratayhteyden parantaminen tulee toteuttaa sataman sisääntulon kautta
Hillonlahden itäpäästä, joka on paras ja edullisin vaihtoehto ympäristön ja asukkaiden kannalta. Toisen tieyhteyden rakentaminen satamaan Matinsaaren yli tuhoaa luonnoltaan valtakunnallisestikin arvokkaan Hillonlahden,
koska vedenvaihtuvuus heikkenee siltapengerrysten seurauksena, jolloin lahti rehevöityy ja liettyy kaivosluokan louhinnan seurauksena, jota rakentaminen suunnitelmien mukaan edellyttää.
31.5.2021 Lisätietoja:
Kirsi Niskanen puh 0504101420
liekopuu@gmail.com
Raija Seppälä puh 0505294938
mehilaispesa@mehilaispesa.net

Akkumateriaalitehtaan jätevesipäästöillä rannikkovesien pilaantuminen ja lähiluonnon tuhoutuminen väistämätöntä

Yhdityksemme on ottanut kantaa Haminaan suunnitteilla olevan akkumateriaalitehtaan ympäristövaikutuksiin. Pyynnöstä olemme lähettäneet lausuntomme Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle joka myöntää ympäristöluvan valtio-omisteiselle Finnish Battery Chemicalsille. Katsomme, että mikäli tehdas toteutetaan aiotun mukaisesti se aiheuttaa vakavan uhan rannikkovesille ja lähiluonnolle. Lue alla lausuntomme ELY-keskukselle.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistyksen lausunto 14.4.2021 Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle

Asia: Finnish Battery Chemicals Oy, Akkumateriaalituotanto
Hamina, ympäristövaikutusten arviointiselostus Dnro: KASELY/339/2020

Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry on tutustunut akkumateriaalitehtaan YVA-selostukseen ja toteaa, että hanke ei ole esitetyn kaltaisena toteuttamiskelpoinen kummankaan vaihtoehdon (VE1, VE2) osalta, sillä Suomenkin on noudatettava EU:n vesipuitedirektiiviä sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta (1974, 1992), joka mm. velvoittaa sopimusmaita vähentämään kuormitusta kaikista päästölähteistä, suojelemaan meriluontoa ja säilyttämään lajien monimuotoisuutta. Sopimusvaltiot ovat mm. sitoutuneet ehkäisemään ja lopettamaan maalta tulevan Itämerta pilaavan kuormituksen. Alueen rannikkovesien tila tulee esite- tyillä päästöillä väistämättä merkittävästi huonontumaan toisin kuin päätuloksissa ja loppupäätelmässä virheellisesti esitetään.

Oleellista hankkeen ympäristövaikutusten hallinnan kannalta on, ettei hankkeen seurauksena pintavesien tila heikkene eikä lajien sekä luontotyyppien tilanne huonone. Tämä on alueen rannikkovesien kohdalla mahdollista ainoastaan prosessijätevesien suljetulla kierrolla, jolla estetään prosessissa syntyvien, vesistölle ja eliöstölle erittäin haitallisten sulfaattien, nikkelin ja liukoisen ammoniumtypen pääsy vesistöön. Alueemme rannikkovedet ovat tällä hetkellä välttävässä-tyydyttävässä tilassa, eikä vesipuitedirektiivin vaatiman hyvän ti- an saavuttaminen ole mitenkään mahdollista, jos vesistön tilaa kuormitetaan suunnitellun kaltaisilla päästöillä.

Suunnitellun kaltaisilla jätevesipäästöillä rannikkovesiemme pilaantuminen ja lähiluonnon tuhoutuminen on väistämätöntä ja se vaikuttaa ympäristön ohella monella tapaa heikentävästi myös alueen elinkeinoelämään ja elinoloihin. Ak- kumateriaalitehdashankkeeseen liitetty kaivosluokan louhintahanke ja kaupun-gin uuden asemakaavasuunnitelman (Hillonlahden pohjoispuolisten alueiden asemakaavamuutos vaihe II-luonnos ) toteuttaminen tuhoaa koko lähiluonnon. Hankkeen myönteiset vaikutukset elinkeinoelämälle on selostuksessa arvioitu suureksi / erittäin suureksi, vaikka tämänkaltaisiin hankkeisiin liittyy tunnetusti suuri taloudellinen riski toimittaessa globaaleilla markkinoilla, kuten sisaryhtiö Terrafamen tappiollinen toiminta on osoittanut.

Hankkeen lähtökohtana on, ettei sulfaatti-, typpi- ja nikkelikuormaa yritetä pienentää tai poistaa jätevedestä ja ympäristölupaa tullaan hakemaan esitetyn kaltaisilla päästöillä, jotka ovat natriumsulfaatin osalta lähes tuhatkertaiset Suomenlahden normaaliin sulfaattipitoisuuteen nähden, suurimmalla kapasi- teetilla pCam-tehtaan osalta 1080 tonnia päivässä eli lähes 400 000 tonnia vuodessa (Taulukko 10-4 s. 110). Selostuksessa korostetaan, että merive- dessä on sulfaattia luontaisestikin ja ettei sulfaatti ole eliöille myrkyllistä, mutta jätetään kertomatta, että jäteveden sisältämä sulfaattimäärä 100 g/l on jopa yli 1000 kertainen Suomenlahden normaaliin sulfaattipitoisuuteen 79-530 mg/l nähden (Kuva 10.2. s. 81). Itäisen Suomenlahden rannikkovesissä pitoi- suus on vaihteluvälin alapäässä, 0,1-0,3 g/l. Makeanveden eliöille, joita murto- vedessäkin elää, sulfaatin suositus on 0,128 g/l. Hillonlahden louhinnan YVA- selostuksen mukaan: ”Haminan edustan merialueella Suomenlahden suolapi- toisuus on jo melko matalalla tasolla, mika suosii sisavesikalojen esiintymista (Rambol 2021).”

Sulfaattipitoisen jäteveden purun kemiallisista mekanismeista ja tuhoisista vai- kutuksista vesistöön ja vesieliöstöön kerrotaan seikkaperäisesti selostusosassa (Luku 10.2.1. s. 80-):
• Suolat ovat osana prosesseissa, jotka vaikuttavat epäsuorasti vedenlaatuun ja ovat yhteydessä moniin eri ympäristötekijöihin.
• Suoloilla on suurina pitoisuuksina suoria haitallisia vaikutuksia vesieliöstölle, es. natriumsulfaatti vaikuttaa eliön kykyyn säädellä ruumiinnesteiden tasapainoa.
• Suolakuormituksen aiheuttamasta suolaisen veden kertymisestä alusveteen aiheutuu luontaista voimakkaampaa tiheyskerrostuneisuutta, jonka seurauk- sena alusvesikerroksen happiolosuhteet heikentyvät.
• Pitkään jatkunut kerrostuneisuus johtaa sedimentin hapettomuuteen, jonka seurauksena sedimentin fosforinpidätyskyky heikkenee ja sulfaattikuormitus
toimii rehevyyttä lisäävänä tekijänä.
• Prosessissa sulfaatti pelkistyy hapettomissa oloissa mikrobiologisesti sulfi- deiksi (H2S, HS-). Muodostuva rikkivety (H2S) on eliöille myrkyllinen erittäin pieninä pitoisuuksina.
• Sulfaatin pelkistyksessä muodostuvat sulfidit tyrehdyttävät sedimentin rau- dan kiertoa, mikä yhdistää sulfaatin fosforin vapautumiseen ja edellä mainit- tuun sisäiseen kuormitukseen.
• Pohjan happipitoisuuden heikkeneminen ja rikkivedyn muodostuminen huo- nontavat pohjaeliöstön elinolosuhteita.
• Pohjat, joissa hapettomuus on jatkunut pitkään, ovat käytännössä kuolleita.

Päätuloksissa luvussa 10.1. luvussa 10.2. esitetyt fysikaalis-kemialliset faktat on kuitenkin täysin sivuutettu ja lopputulemana todetaan virheellisesti, että ”Päästöjen ei arvioida heikentävän yhdenkään ekologisen tilan laatutekijän ti- laa tai estävän hyvän ekologisen tilan saavuttamista vaikutusalueen vesimuodostumissa. Vesialueen tila ei päästöjen seurauksena heikkene.”?

Laskentamalleissa on oletuksena, että suolainen purkuvesi (sulfaattipitoisuus 100 g/l) sekoittuu purkupaikalla ympäröivään murtoveteen (suolapitoisuus 4 g/l) suhteessa 1:30, jolloin purkupaikan lähiveden suolapitoisuudeksi saadaan 7,1 g/l. Kuitenkin mallinnuksissa suolapitoisuuden nousua ei juuri ole havaitta- vissa purkupaikan lähivedessäkään ja sulfaattipitoisuuden nousu on kokonaan jätetty mallintamatta, vaikka kuormituksessa on kysymys jopa tuhatkertai- sesta sulfaattikuormituksesta meriveden normaaliin sulfaattipitoisuuteen näh- den. Murtoveden sulfaattipitoisuus on Haminan edustalla normaalisti 0,1-0,3 g/l, kun puolestaan purkuveden sulfaattipitoisuus on laskenta- malleissa 100 g/l eli lähes tuhatkertainen. Murtoveden suolapitoisuus ei ole sama asia kuin sulfaattipitoisuus, sillä murtoveden suoloista yli 85 % on natriumia ja kloridia, ja vain 7,7 % sulfaattia eli jos suolapitoi- suus on 4 g/l, siinä on sulfaattia noin 0,3 g/l. Haminan edustan rantavesissä suolapitoisuus vaihtelee välillä 0,8-3 g/l ja sulfaattipitoisuus karkeasti välillä 0,1-0,2 g/l.

Selostuksen mukaan kuitenkin ”suurimmat epävarmuudet liittyvät kuor- mituspaikan lähilaimenemisalueeseen ja käsitellyn prosessijäteveden sekoittumiseen ko. alueella (VISJET-malli).” Ja edelleen ”käsitellyn proses- sijäteveden sekoittuminen laajemmalla merialueella riippuu pitkälti mallin syvyyssuuntaisen sekoittumisen laskennasta.” Eli mallinnuksen luotettavuus on erittäin huono, koska selvitysten ja mallinnusten oletukset vaikuttavat suo- raan tuloksiin. Kysymyksessä onkin vain skenaario, jolla päästön vaikutus vesi- alueeseen saadaan näyttämään merkityksettömältä. Vesistömallinnuksen pis- teet ovat liian kaukana päästölähteestä EU ohjeiden mukaan, tarkasteltaessa erityisesti laatunormiaineita. Tarkastelussa tulisi olla myös sekoittumisvyöhykkeen koko, kun lasketaan laatunormit ylittäviä pitoisuuksia.

Vaikka sulfaattipäästöjen kemiallinen mekanismi ja vaikutukset vesistössä tun- netaan tarkkaan Talvivaaran kaivoksen aiheuttaman ympäristökatastrofin ja sitä seuranneen ympäristörikosoikeudenkäynnin tiimoilta, selostuksen päätu- loksissa kemialliset tosiasiat kielletään ja kyseenalaistetaan eikä käytännön esimerkkejä sulfaattikuormituksen vesistövaikutuksista selostuksen mukaan löydy maailmalta. Tämä on hämmästyttävää, koska hankkeen takana on
100%:ti valtion omistama yhtiö, joka pyörittää enemmistöosakkaana myös Talvivaaran kaivosta. Sulfaattipäästöjen tuhoisista vaikutuksista vesistöihin, Suomenlahteenkin, löytyy esimerkkejä myös puunjalostusteollisuuden histori-asta. Kemiallinen mekanismi Itämerta kuormittavien happamien sulfaattimai den osalta on myös samankaltainen ja haitallisia vaikutuksia pyritään nykyään kaikin keinoin ehkäisemään sekä maataloudessa ja maanrakentamisessa..

Purkuvesien mukana hakija aikoo päästää vesistöön myös liukoista typpeä suurimmassa kapasiteetissa noin 47 300 kg vuodessa ja vesieliöille myrkyllistä nikkeliä lähes 900 kg vuosittain sekä kobolttia ja mangaania. Vaikutukset vesistöön ovat tehtyjen mallinnusten perusteella vähäiset / merkityksettömät ? ”Muiden metallien määrät ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole vaikutusta vedenlaatuun.” ? Jäteveden määrä on enimillään noin 3,5 miljoonaa kuutiota
vuodessa !
• Ammoniumtypen pitoisuudet ovat merkittäviä erityisesti alusvedessä, sillä liukoinen typpi aiheuttaa sekä happikatoa että rehevöitymistä.
• Ammoniumtyppi on erityisen myrkyllistä eliöille, jos pH on yli 8.
• Purettavan jäteveden nikkelipitoisuus on 220 μg/l eli jätevesi ylittää me- riveden raja-arvon yli 20-kertaisesti (Taulukko 10-4). Nikkelin suodat- tamaton kokonaispitoisuus on selostuksen mukaan ollut Haminan sisäsaaris- ton tarkkailupisteillä keskimäärin 0,9 μg/l (vaihteluväli 0,53–3,7 μg/l), kysy-myksessä ei ole merkityksetön raskasmetallipäästö ja nikkelin kokonaispitoi- suus tulee nousemaan huomattavasti ja asetettu raja-arvo tulee ylittymään purkupaikan lähivesissä laimenemisesta huolimatta moninkertaisesti lähes tuhannen kilon vuosipäästöllä. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaa- rallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muutta- misesta (1308/2015) sallii meriveden sisältävän nikkeliä korkeintaan 9,6 μg/l ja joki- ja järvivesissä korkeintaan 5 μg/l.
• Nikkelin haitallisuus vesieliöstölle perustuu suoraan vesifaasin kautta tapah- tuvaan altistumiseen.
• pCam-tehtaalla raaka-aineena käytetään myös kobolttisulfaattia (CoSO4) suurimmalla tuotantokapasiteetilla 81 000 tn/v sekä mangaanisulfaattia (MnSO4) 48 000 tn/v. Jätevedessä koboltin (Co) ja mangaanin (Mn) pi- toisuuksia ei ole ilmoitettu (määrä jätevedessä alle 0,3 tn/v), vaikka esi- merkiksi metallinen koboltti on jo teollisuudessa luokiteltu syöpävaaralliseksi ja kemikaalivirasto valmistelee viiden kobolttiyhdisteen rajoitusehdotusta niiden vaarallisuuden takia. Mangaani on mm. juomavedessä terveydelle vaa- rallinen raskasmetalli jo pieninä pitoisuuksina mm. aiheuttaen lapsille kehi-tyshäiriöitä, jolloin se on varmasti haitallista myös vesieliöille.

EU:n vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) vuodelta 2000 asetetaan jäsenvaltioi- den tavoitteeksi, että pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila ei heikkenisi ja tilaluokkien osalta saavutettaisiin vähintään hyvä taso. EU-tuomioistuin linjasi vuonna 2015 (C-461/13), että vesipuitedirektiivin tilatavoitteet ovat jäsenvaltiota oikeudellisesti sitovia, ja vesien tilaa heikentävälle tai hyvän tilan tavoit-teen vaarantavalle hankkeelle ei saa myöntää lupaa. Heikkenemistä on jo yh- den laadullisen tekijän tilan huonontuminen.

Tuoreen 5.3.2021 julkaistun Rannikon tila tutkimuksen (Syke, Ilmatieteen lai- tos) mukaan Suomenlahden rehevyystaso on kääntynyt uudelleen nousuun. Rannikonläheisillä merialueilla merenpohjat kärsivät paikoin hapettomuudesta ja pohjaeläinyhteisöt ovat heikentyneessä tilassa eikä vesiensuojelun tavoit- teita tulla saavuttamaan määräajassa. Nykytoimia jatkettaessa fosforikuormitus ylittää vesiensuojelussa asetetun kuormituskaton (Helcomin toimintaoh jelma). Maalta tulevan kuormituksen lisäksi rannikkovesiä kuormittaa mm. pohjasta vapautuvan fosforin aiheuttama sisäinen kuormitus. Ainoa keino kuormituksen vähentämiseksi on ulkoisen eli haja- ja pistekuormituk-sen vähentäminen (Rannikkovesiemme vedenlaadun ja rehevöitymistilan tu- levaisuus ja sen arvioiminen, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:14). Selostuksessa todetaan kuitenkin, että Suomenlahden tila on tuoreimman arvion perusteella parantunut (???), mutta rannikkovedet eivät pääosin (??) ole saavuttaneet hyvää tilaa (s. 104).

Hankkeella on myös muita haitallisia ja ennalta-arvaamattomia vaikutuksia herkkään meriekosysteemiin liittyen mm. suunniteltuihin 35 asteisiin purkuve- siin ja laitoksen jäähdytysveden ottoon.
• Purkuputken lähellä, samassa vesimuodostumassa sijaitsee myös Googlen datakeskuksen jäähdystysveden otto ja lämpimien vesien purkuputki. Tätä ei ole arviointiselostuksessa huomioitu.
• Haminaan suunnitellaan jäähdytysveden avointa kiertoa, jolloin jäähdytysve- den tarve on suurimmillaan jopa 9 miljoonaa tonnia (kuutiota) vuodessa.
• Jäähdytysveden oton vaikutuksia kalastoon ja planktoniin ei ole huomioitu, vaikka tiedetään sen aiheuttavan lähialueella merkittäviä kalaston ja plankto- neliöiden kuolemia. Myöskään Googlen datakeskuksen jäähdytysvesistä kau-
punki ei ole nähnyt tarpeelliseksi teetättää ympäristönvaikutusten arviointia,
koska käytetty vesimäärä jää yksikkökohtaisesti tarkasteltuna YVAn vaati- man määrän alapuolelle. Alueelle rakentuu kuitenkin jo seitsemäs yksikkö.
• Onko jäähdytysvesi tarkoitus ottaa Hillonlahdesta ja mitkä ovat sen vaikutukset Hillonlahden arvokkaalle vesiluonnolle ?
• Jäteveden purkupaikat ovat monen kalalajin poikastuotantoalueilla, joihin tulee kohdistumaan paitsi valtava sulfaattikuorma, myös lämpökuorma ja diffuusorin ja purkuveden paineen aiheuttama virtaus sekä typpi- ja nikkelikuormitus.
Päätuloksissa kuitenkin todetaan, että ”Myöskään kalastolle ei aiheudu haittavaikutuksia, sillä vedenlaatuun kohdistuva vaikutus jää molemmissa hankevaihtoehdoissa vähäiseksi, paitsi suurimmalla kapasiteetilla vaikutus on kohta- lainen. Kalaston poikastuotantoalueille arvioida aiheutuvan merkittävyydeltään vähäistä suurempaa vaikutusta.” – jää epäselväksi, mikä on lopputulema: onko se arvioidaan vai ei arvioida ? Selostuksen hengessä veikkaamme jälkimmäistä, vaikka tosiasiat kertovat toista.
Tehdasalueen rakentamisen vaikutukset Hillonlahden pohjoispuolisille ikiaikai- sille kallioalueille, Petkelvuorelle ja Savilahdenvuorelle ekosysteemeineen, ovat peruuttamaton kuolinisku. Kaivosluokan louhinta, jossa massoja tulee viiden vuoden aikana louhittavaksi suunnitelman mukaan 4 miljoonaa kiintokuu- tiota, on merkittävä ongelma myös läheisen asutuksen ja teollisuuden suh- teen. Lisäksi louhittavan kiven laatu esim. asbestin ja rapautuvien mineraalien suhteen, täytyy selvittää. Louhinta on erotettu erilliseksi YVA:ksi, mutta tämä hanke lienee pääsyy tai ainakin hyvä tekosyy louhinnan kiireiselle käynnistämi- selle. Kyseiset kallioalueet ovat viimeisiä luonnonalueita Summan-Poitsilan-Hil- lon suunnalla. Korkeina muodostelmina ne toimivat myös melun, pölyn, tuulen ja kemikaalisataman päästöjen suojana ja kallioiden poistaminen tulee toden- näköisesti vaikuttamaan koko lähialueen ilmastoon. Raskas liikenne haittoineen tulee moninkertaistumaan laitoshankkeen toteutu- essa, sillä raaka-aineet tulevat ja tuotteet lähtevät kumipyörillä asutuskeskus- ten läpi, koska Haminan tehdas ei ole satamasidonnainen raaka-aineiden tai tuotteidenkaan osalta ja laitos toimii 24/7 periaatteella. Rakentamis- ja louhin- tavaihe myös lisää merkittävästi raskaan liikenteen tuomia haittoja ympäristölle sekä vaaratilanteita.

Raskaan kemianteollisuuden rakentaminen keskelle asutusta on myös suuri riski väestölle ja YVAssa olisi tullut tarkastella myös väestonsuojelutoimia.
”Merkittävin ympäristölle vaaraa aiheuttava kemikaali on pCAM-tehtaalla käsi- teltävä ja varastoitava ammoniakkivesi eli ammoniumhydroksidin vesiliuos.” Esimerkiksi ammoniakin onnettomuusmallinnus on tehty vain lämpötilaan 18 astetta asti. Jos kesällä on +35 astetta, osassa lähimpiä asuntoja on kuoleman vaara. Myös kemikaalionnettomuudet kuten vuodot ja kuljetusonnettomuudet sekä niiden ympäristövaikutukset on käsitelvä kattavasti (vrt. Norilsk Nickel Harjavalta 2014). Stripperikolonnin vuodossa pitää huomioida myös tehtaan maanpintaa korkeammalla olevat asunnot (oletuksena että ympristö on lou- hittu ja tasattu kaupungin suunnitelman mukaan) ja ovatko riskit suuremmat tyynellä vai kovemmalla tuulella ? Stripperikolonnin ja altaiden sijoittaminen alueelle edellyttää vähintäänkin lisäturvatoimia, kuten stripperin (ja altaiden ?) sijoittamista sisätiloihin, joiden ilmastointi on automaatisesti suljettavissa ja päästö pysäytettävissä. Onnettomuusmallinnuksissa tulee huomioida myös vaarat työntekijöille ja muiden alueen laitosten työntekijöiden turvallisuus.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry

___________________________________________

Hillonlahden asemakaava herättää vakavia huolenaiheita

Yhdistyksemme otti kantaa Haminan kaupungin Hillonlahdenpohjoispuolisten alueiden asemakaavamuutokseen. Mielestämme kaavaluonnos rikkoo räikeästi luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteita. Asemakaavan toteutuminen esitetyn kaltaisena tuhoaa lopullisesti luontoarvoiltaan
korvaamattoman Hillonlahden rantoineen. Lue alla koko kannanottomme, jonka lähetimme kaupungille 8.4.2021:

Asia: Hillonlahden pohjoispuolisten alueiden asemakaavamuutos (vaihe II) -luonnos
Suomen luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry on tutustunut Haminan
kaupungin tilaamaan ja Rambolin laatimaan Hillonlahden pohjoisosien
asemakaavan vaiheen II muutoksen luonnokseen. Yhdistys toteaa, että
suunnitteilla oleva asemakaava ei saa vaarantaa alueella olevia merkittäviä
luontoarvoja eikä heikentää Hillonlahden veden laatua.
Asemakaavan toteutuminen esitetyn kaltaisena tuhoaa lopullisesti luontoarvoiltaan
korvaamattoman Hillonlahden rantoineen. Hillonlahden viimeinen
luonnonranta muuttuu louhepenkaksi. Myös alueen viimeiset ikiaikaiset kallioalueet,
Savilahdenvuori ja Petkelvuori, sekä alueen viimeinen luonnonrantainen,
upea Matinsaaren kallioinen ulkoilualue / lähiluontokohde menetetään
Paksuniemeen johtavan liikenneväylän sekä teollisuusalueen vuoksi.
Samalla menetetään monen uhanalaisen ja vaarantuneen eläin- ja kasvilajin
elinympäristöt lopullisesti.
Mielestämme kaavaluonnos rikkoo räikeästi luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen
periaatteita, joihin Haminan kaupunki on sitoutunut, sekä asukkaiden
oikeuksia lähiluontoon ja sen myötä terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön.
Vuosien, jopa vuosikymmenten kaivosluokan louhinta ja vaarallisia
kemikaaleja valmistavan / varastoivan kemianteollisuuden sijoittaminen asutustaajaman
takapihalle ei vastaa käsitystämme ympäristöä ja asukkaita
kunniottavasta kaavoituksesta, kun samalla menetetään valtakunnankin mittakaavassa
merkittävät luonnonympäristöt ja viimeiset vapaat luonnontilaiset
merenranta-alueet. Teollisuusalueita on tarpeen vaatiessa mahdollista rakentaa
myös esimerkiksi moottoritien varteen, kuten muualla on tapana.
Kaavaluonnos herättää lukuisia kysymyksiä sekä perustellun huolen Hillon,
Poitsilan ja Summan arvokkaan lähiluonnon säilymisestä. Kaavaselostuksessa
on esitetty suunnittelualueelle teollisuusalueita (T/kem-1, T-1 n. 70 ha),
energiantuotantoalueita (ET), liikenneväyläalueita (LT, LRS), suojaviheralueita
(EV, EV-1) sekä vesialueesta täytettävää satamatoimintojen alueita (LS noin
11 ha). Hankealue on pinta-alaltaan lähes 130 hehtaaria ja louhittava massa
4 miljoonaa kuutioita.
●Kaavaluonnos, kuten voimassa oleva asemakaavakin, on Haminan keskeisten
alueiden yleiskaavan vastainen. Yleiskaavaan merkitylle suojaviheralueelle
(SV) on merkitty teollisuusalueita sekä paikoin jo rakennettu
johto- ja putkialueita teineen. ”Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa
huomioon asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Yleiskaava
on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaksi oikeusvaikutteiseksi
yleiskaavaksi.”
●Vesi- ja viemäriputkialue on rakennettu asemakaavassa luo-1 ja luomerkityille
alueille asemakaavan sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti.
Putkilinjan päälle on myös rakennettu tie sekä pumppaamo.
Putkilinja on merkitty asemakaavaluonnokseen, mutta kaava ei ole vielä
voimassa eikä kaavaan suunnitellulle suojaviheralueelle voi lain mukaan
rakentaa johtoalueita, teitä ja rakennuksia. ”SV- SUOJAVIHERALUE:
Alueella on ylläpidettävä kasvustoa, joka on paikalle luonteenomaista,
kestää ymäpäristön rasitusta ja vaimentaa ympäristön häiriötekijöiden
kulkeutumista alueelta toiselle. Alueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja
ja muita rakenteita, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai
muun toiminnan aiheuttamilta haitoilta.”
●Kaavaluonnoksesta on myös tarkoituksella jätetty pois lukuisia asemakaavaan
merkittyjä luo- ja luo-1 alueita sopivasti T-1 alueiden kohdalla.
Alueen merkitseminen teollisuusalueeksi ei poista sieltä merkittäviä luontoarvoja
vaan merkinnät tulee säilyttää asemakaavassa vastakin ja ottaa
huomioon jos ja kun aluetta ruvetaan rakentamaan. Tämä koskee myös
Tuike Oy:n tonttia, jossa liito-oravan elinympäristöä on kaavan ja lain
vastaisesti tuhoutunut joko vahingossa tai tarkoituksella.
●Huomion kiinnittää täytettävän alueen sijainti suhteessa suojaviheralueeseen:
mitä merkitystä on suoja-alueella, jos luonnontilainen ranta-alue
on suunniteltu täytettäväksi ja siten tuhottavaksi ? Tiedotustilaisuudessa
kerrottiin, että rantaa ja Hillonlahtea ei ole tarkoitus täyttää, mutta kaavaselostuksessa
tästä kuitenkin mainitaan ja selostuksen mukaan kaavaan
sisältyy 11 hehtaaria LS- alueen täyttöä.
●Vesialueen täyttö tuhoaa sekä rannan kasvillisuuden ja biotoopit että vedenalaisen
luonnon. Koska luonnonvaraiset elinympäristöt ovat suurelta
osin kadonneet ja edelleen häviämässä vauhdilla koko maapallolta, pitää
kaikkea luonnonympäristöihin kohdistuavia uhkia pitää merkittävinä eikä
niitä tulisi sallia. Hillonlahden rannat edustavat sellaisia biotooppeja,
joissa voi olettaa elävän mm. tiukasti suojeltuja sudenkorentolajeja:
täplälampikorentoa (Leucorrhinia pectoralis), lummelampikorentoa
(Leucorrhinia caudalis) ja idänkirsikorentoa (Sympecma paedisca). Näitä
lajeja on tavattu vastaavilla biotoopeilla Haminan seudulla. Lajien metapopulaatiodynamiikkaan
kuuluu, ettei lajin yksilöitä ole jatkuvasti kaikilla
mahdollisilla elinympäristölaikuilla, mutta nämä laikut ovat silti elintärkeitä
lajin säilymiselle pitkällä aikavälillä. Siksi lajeille sopivia elinympäristöjä
tulee säilyttää, vaikka lajia ei tavattaisi näin lyhyellä ajalla tehdyissä
kartoituksissa.
●Rannan täyttö hävittää myös ruovikkoisen ranta-alueen lintujen pesä- ja
ruokailupaikat. Alueella pesii useita vesilintulajeja. Monien vesilintujen
tilanne on huono Suomessa. Alueella elää myös erittäin uhanalainen
nokikana. Nokikana näyttää Haminan ympäristössä runsaalta, mutta on
valtakunnallisesti luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Siksi Haminan täytyy
tuntea erityistä vastuuta ja kunniaa lajin säilyttämisestä alueellaan. Kysymme
myös, onko luvattu linnustoselvitys vuodelta 2020 saatavilla.
●Alueella elää Suomen erityisvastuulaji liito-orava (selvitys vuodelta
2020). Sen elinpiirin hävitys on kielletty. Kaavasuunnitelmassa nähdään
kuitenkin, että tämä elinpiiri sekä liito-oravan kulkuyhteys on jäämässä
teollisuusalueen T2 itäosan alle. Tätä ei voida hyväksyä. Liito-orava ei
selviä puustoa “kehittämällä”, kuten kaavaselostuksessa suunnitellaan,
vaan puustoa säästämällä. Voimassa olevaan asemakaavaan merkittyä
liito-oravan elinaluetta on jo tuhouttu kaavaluonnosalueen länsipuolella,
Tuike Oy:n tontilla, joko vahingossa tai tahallaan. Muutamia puita on
suojattu, mutta elinpiiri on pääosin menetetty. Liito-oravan elinpiiriä on
heikennetty myös kaivamalla putkilinja suoraan liito-oravan elinpiirin
poikki ja rakentamalla päälle tie ja pumppaamo. Kun viereinen satamaraidealue
kunnostetaan raidekäyttöön tai louheen ajoon, kuten tiedotustilaisuudessa
kerrottiin, ja Savilahdenvuori louhitaan ja tasataan, koko
suojaviheralue on menetetty. Tätä emme voi hyväksyä.
●Louhittavaksi aiottu Savilahdenvuori on suurelta osin luonnontilainen tai
sisältää luonnontilaisuuden piirteitä. Siellä on esimerkiksi varjoisia louhikoita,
jyrkänteitä, vanhoja puita, avokalliota ja keloja. Savilahdenvuorella
sijaitsee mm. luonnonsuojelulain 42 §:n tarkoittama, koko maassa rauhoitetun
valkolehdokin esiintymä. Esiintymän tuhoamiseksi haetaan
poikkeuslupa. Louhinnalla ja tasauksella tuhotaan pysyvästi myös lukuisten
muiden kasvi- ja eläinlajien elinympäristö.
●Hillonlahdella tavataan erittäin arvokkaita vedenalaisia näkinpartaiskasvustoja,
joista Suomella on erityisvastuu EU:n direktiivin perusteella sekä
uposkasvivaltaisia pohjia, jotka on biotooppina määritetty Suomessa
vaarantuneeksi. Määrältään ja pinta-alaltaan kaivosluokan louhinta uhkaa
näitä molempia, sillä kiintoainekuormitus ja louhinnasta aiheutuvat
typen päästöt lisäävät kasvi- ja levämassaa ja heikentävät uopskasvien
elinmahdollisuuksia, vaikka kasvustot eivät olisikaan aivan täyttöalueen
tuntumassa. Järviruokomassan määrän lisäys haittaa myös rantaviivalla
kasvavan suolapungan elämää. Savilahdenvuorelta louhitaan massoja
2,5 miljoonaa kiintokuutiota ja hankealueen itäpuolelta Petkelvuorelta
1,5 miljoonaa kiintokuutiota eli yhteensä 4 miljoonaa kiintokuutiota.
”Louhinnan myötä lisääntyvien hulevesien mukana pintavesiin mahdollisesti
päätyvä kiintoaineskuormitus sekä räjähdysaineista peräisin olevan
typen kuormitus kohdistuu Hillonlahteen. Hillonlahti on ympäristönä jo
lähtökohtaisesti voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamaa, mutta alueella
esiintyy huomionarvoisia vesiluontotyyppejä ja kasvilajistoa, erityisesti
suolapungan neljä tunnettua esiintymää Putviikinpohjan ja Saunasaaren
alueilla.” Summanjoen tuomaan typpimäärään vertaaminen ei
auta Hillonlahtea.
●Hillonlahden itäpään kosteikkoalue ja samalla uhanalaisen viitasammakon
elinympäristö vaarantuu ranta-alueen täyttöjen ja rakentamisen seurauksena.
Luonnonarvoiltaan merkittävien, korvaamattomien kallioalueiden louhinnalle
ja luonnoltaan ainutlaatuisen Hillonlahden täyttämiselle ei ole mielestämme
järkeviä perusteita. Hankkeen perustelut ovat lähes suora kopio Paksuniemen
hankkeen perusteluista eli tarvitaan lisää tonttimaata, kenttäaluetta,
tiestöä jne. kasvavan satamanosan ja teollisuuden tarpeisiin. Kuitenkin Paksuniemi
on vuosienkin jälkeen autiona sepelikenttänä ja muhkeat silokalliot
on iäksi menetetty. Hamina-Kotka satamassa on edelleen reilusti ylikapasiteettia
useiden epäonnistuneiden, hiipuneiden ja peruuntuneiden hankkeiden
seurauksena. Haminan satamanosassa on myös runsaasti tyhjää kenttää,
tonttitilaa ja valmiita suuria rakennuksia täyttämättä.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys ry

_______________________________________________________

Yhdistyksemme lähetti alla olevan mielipidekirjoituksen Reimari -lehteen 9.3 2021.
Voit lukea myös jutun asiasta Reimarista lehti 9.3.2021 sivulla 5.

Luonnonsuojelualueella eivät jokamiehenoikeudet päde
Pakuria viety luvatta luonnonsuojelualueelta

Haminan ns. Lehmäsaaren eli Etu-Pappilansaaren luonnonsuojelualueella on tullut ilmi pakurin luvaton irroitus koivun rungolta. Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys haluaa muistuttaa, että luonnonsuojelualueella tavalliset jokamiehenoikeudet eivät ole voimassa, eikä luonnonsuojelualueelta saa poimia mukaansa kasveja. Kasvien ja kasvinosien kerääminen luonnonsuojelualueelta ei ole sallittua kuin erikoisluvalla. Myöskään maa-aineksia ei saa ottaa eikä maa- tai kallioperää vahingoittaa eikä muutoinkaan tehdä mitään mikä vahingoittaisi luonnon monimuotoisuutta alueella.

Jokamiehenoikeuksia kannattaa aina ajoittain tarkistaa ja muistella. Esim. marjojen ja sienien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin ja myös käävät lasketaan sieniksi, joten niitä voi poimia puun rungolta puuta vahingoittamatta. Pakurikääpä on kuitenkin poikkeus, koska pakuri ei itseasiassa ole kääpä sillä näkyvä kääpämäinen osa ei ole käävän itiöemä (kuten esimerkiksi kantarellin keltainen näkyvä osa on sen itiöemä) vaan sienen aiheuttama kasvannainen, eikä sen kerääminen metsästä kuulu jokamiehenoikeuksiin. Siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa.

Etu-Pappilansaaren luonnonsuojelualue käsittää koko saaren eteläpään ja siellä kulkee luontopolku. Alue on säilyttänyt hyvin luonnon monimuotoisuutensa ja siellä kulkiessaan pitää muistaa vaalia myös herkkää rantaluontoa, saaren tarjoamaa rauhaa, vesilintuja ja kesälampaita…

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla ja erityiseen käyttöön otetuilla alueilla (esimerkiksi viljelyksessä olevat pellot ja istutukset)
oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua (esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksista)
poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
onkia ja pilkkiä
kulkea vesistössä ja jäällä
ottaa maahan pudonneita irrallisia risuja, lehtiä, neulasia, tuota tai kaarnaa.

Et saa

aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille tai ympäristölle
häiritä lintujen pesintää ja riistaeläimiä
kaataa tai vahingoittaa eläviä tai kuolleita puita.
ottaa sammalta, jäkälää, maa-ainesta tai puuta. Myös maahan kaatuneen puun
ottamiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
häiritä kotirauhaa
roskata
ajaa moottoriajoneuvolla maastossa maalla ilman maanomistajan lupaa
kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Lisää tietoa jokamiehenoikeuksista: www.ymparisto.fi

Kuva: Vanhan koivun rungossa on ollut iso pakurikääpä. Luonnonsuojelualueella kaikenlainen kasvinosien kerääminen vaatii poikkeusluvan. Kuvassa yhdistyksen puheenjohtaja Katja Räsänen-Risu tutkii pakurikäävän irroituskohtaa.

Allekirjoita kansalaisaloite ja auta Suomi irti turpeesta

Suomen luonnonsuojeluliitto on käynnistänyt kansalaisaloitekampanjan turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Kansalaisaloitteemme tähtää lakimuutokseen, jolla lopetetaan turpeen energiakäyttö vuoteen 2025 mennessä. Kansalaisaloitteeseen on kerättävä kuuden kuukauden kuluessa 50 000 kannatusilmoitusta, jotta aloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn keväällä 2021. Nimiä kerätään 19.2.2021 asti.Lisätietoja kampanjasta osoitteessa www.irtiturpeesta.fi. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa verkossa kansalaisaloite.fi -palvelussa tai paperisella kannatusilmoituksella (tulostettava pdf). Paperiset kannatusilmoitukset toimitetaan Luonnonsuojeluliiton keskustoimistolle osoitteeseen: Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Allekirjoita kansalaisaloite tästä.

Akkumateriaalitehdas

Olemme jättäneet ELY-keskukselle lausuntomme Suomen Malminjalostuksen akkumateriaalitehdashankkeen YVA-esitykseen huolestuneina tehtaan ympäristövaikutuksista. Seuraamme tilannetta.
Yhdistyksemme kommentoi paikallislehti Reimarissa 5.8.2020 lehden aiempaa kirjoitusta Haminan mahdollisesta akkumateriaalitehtaasta seuraavasti:

”Akkumateriaalitehdas uhka vai mahdollisuus?
Reimarin jutussa 22.7.2020 ”Hamina ja Kotka yhä akkutehtaan vaihtoehtoina” kirjoitetaan akkutehtaasta. Kyseessä on kuitenkin akkumateriaalitehdas eli kemian prosessiteollisuuden laitos, jossa ei valmisteta akkuja eikä niiden kennoja.
Haminaan ehdolla olevassa prekursoritehtaassa (pCAM) käsiteltäisiin mm.nikkelisulfaattia, kobolttisulfaattia ja mangaanisulfaattia,
natriumhydroksidiliuosta, ammoniumliuosta ja rikkihappoa. Valmis tuote siirrettäisiin jatkokäsittelyyn katodiaktiivimateriaalitehtaaseen (CAM), jollaista Kotkaan suunnitellaan. Sieltä valmistuva tuote myytäisiin
ulkomaille. Suomessa ei litium akuissa käytettävien kennojen valmistusta ole.
Prekursiotehtaan toimintaan liittyy merkittäviä ympäristöuhkia. Niistä suurin on jätevesi, jonka mukana Itämereen Haminan edustalle
laskettaisiin natriumsulfaattia jopa 120 000 tonnia per vuosi. Meren pohjassa vähähappisissa oloissa sulfaatti pelkistyy rikkivedyksi
(vetysulfidiksi), joka on myrkyllistä kaloille ja melkein kaikille muillekin eliöille. Sulfaattipatja voi aiheuttaa hapettomuutta
matalampien alueiden pohjilla, koska vesi ei pääse sekoittumaan eikä alusvesi saa happitäydennystä. Näin on käynyt mm. surullisen kuuluisissa Terrafamen alapuolisissa järvissä.
Akkumateriaalitehtaiden ympäristölupa on parhaillaan ELY-keskuksen käsittelyssä ja siihen ovat eri tahot tehneet huomautuksia. Toivoa sopii, että ne luetaan huolella ja hakemus ei sellaisenaan mene läpi. Mikäli tehdas tulee Haminaan, pitäisi asukkaiden vaatia tarkkaa jätevesien puhdistamista eikä vain tyytyä siihen, että kaikki lasketaan mereen. Itämeren tilaa ei tulisi tarkoituksella entisestään huonontaa.
Anne Nisula pj.
Suomen Luonnonsuojeluliiton Kaakkois-Kymen yhdistys
Hamina”

Luonnonsuojelualueella eivät jokamiehenoikeudet päde Pakuria viety luvatta luonnonsuojelualueelta

Allekirjoita kansalaisaloite ja auta Suomi irti turpeesta

Akkumateriaalitehdas

Luonnonsuojelualueella eivät jokamiehenoikeudet päde
Pakuria viety luvatta luonnonsuojelualueelta