(Julkaistu Luonnonsuojelijassa 05/08, 13.10., teksti: Liisa Hulkko, kuvitus: Seppo Leinonen)

Aluehallinnon uudistusprojekti uhkaa hajottaa Suomen ympäristöhallinnon. ALKU-hanketta valmistellaan kovalla kiireellä kaikessa hiljaisuudessa, mutta Luonnonsuojeluliitossa seurataan hankkeen etenemistä.

Suomen luonnonsuojeluliitto oli mukana 1980-luvulla Suomen ympäristöhallinnon rakentamisessa. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja alueellisella tasolla toimivat ympäristökeskukset ja ympäristölupavirastot muodostavat yhdessä valtion ympäristöhallinnon, jota on kansainvälisessä arvioinnissa kiitetty yhdeksi maailman parhaista. Nyt Suomi on ottamassa ison askelen taaksepäin.

”Nykyisessä ympäristöhallinnossa rakennepalaset ovat melko lailla kunnossa. Suurin heikkous on ollut resurssipula. Kun väkeä on jo nyt vähennetty, lupien ja ylipäätään ympäristön tilan valvontaan ei ole tarpeeksi työvoimaa”, Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen arvioi.

Alku on ympäristökeskusten loppu

ALKU-hankkeessa aluehallintokeskuksien eli Allujen tehtäväksi tulee lähinnä lupien myöntäminen ja valvominen. Ympäristölupavirastojen tehtävät siirtyvät Alluihin yhdessä työsuojelupiirien ja lääninhallitusten tehtävien kanssa.

Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskukset eli Ellut taas ovat alueita kehittäviä viranomaisia. Niihin sijoitetaan ympäristökeskusten tehtävien lisäksi TE-keskuksen ja tiepiirien tehtävät. Metsäkeskukset jätetään vielä uudistuksen ulkopuolelle.

”Allujen tai Ellujen nimissäkään ei näy ympäristösanaa. Puhutaan vain luonnonvaroista. Se on erittäin osuva heijastuma ympäristön merkityksestä”, Kuronen toteaa. ”Hankkeella halutaan helpottaa yritystoimintaa. Ollaan yhä enemmän siirtymässä ympäristönsuojelusta luonnonvarojen tehokäyttöön.”

”Olennaista on, että kaikki muukin alistetaan talous- ja elinkeinoelämän ehdoille”, Luonnonsuojeluliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tuire Laurinolli lisää.

Suunnitelmien mukaan Allua koordinoi valtionvarainministeriö (VM) ja Ellua työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Ympäristöministeriölle jää vain toiminnallinen ohjaus budjetin ja määrärahojen puitteissa. ”Kun ennen YM toimi jalkapallokentän kokoisella alueella, niin nyt se kaventuu leikkikentän alueelle”, Kuronen vertaa.

Mitä tehostamisella tarkoitetaan?

Valtion ALKU-hanketta on perusteltu hallinnon tehostamisella ja resurssitarpeen vähentämisellä. Miten kaavaillut muutokset tehostavat ympäristöhallintoa?

”En näe, miten hanke vähentäisi resurssitarpeita”, Tuire Laurinolli vastaa.

Aluehallinnosta aiotaan karsia 625 henkilötyövuotta, josta peräti kolmannes on ympäristöhallinnosta, vaikka resurssipulasta kärsitään jo nyt.

”On kyse puhtaasti henkilöstömäärän vähentämisestä, joka on peitetty tehostamisen alle. Mitään toimenpiteitä toiminnan tehostamiselle ei ole suunniteltu”, Ilpo Kuronen napauttaa.

Kun ympäristöhallinnosta poistetaan resursseja, heikkenee valvonta. Yhtä aikaa kevennetään ja nopeutetaan luvitusmenettelyä sekä siirretään päätösvaltaa elinkeinoelämän ehdoilla toimiville viranomaisille ja toimijoille.

”Vaikka lupajärjestelmä sinänsä säilyy, ei ole enää tekijöitä ja valvojia luville. Ensin tehdään heikko lupa, sitten valvonta pettää ja vaikka muutoksenhaku olisikin kunnossa, niin hallintotuomioistuimet eivät enää pysty tekemään osaansa, koska niistäkin vähennetään resursseja”, Kuronen listaa.

”Valvonta siirtyy entistä enemmän viranomaisilta kansalaisille, haitankärsijöille”, Laurinolli lisää. Toisaalta myös kansalaisten osallistumismahdollisuudet vähenevät.

Miksi kova kiire?

Uudistustyö on massiivinen. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk) käynnisti hankkeen vasta yli vuosi sitten, mutta vuoden 2010 alusta valtion pitäisi jo hoitaa rooliaan Elluilla ja Alluilla.

”Aluehallinnon uudistus on ensimmäinen kokonaisuudistus itsenäisen Suomen historiassa. Se kannattaa nähdä mahdollisuutena”, hehkuttaa hankkeen pääsihteeri ja Kymenlaakson liiton maakuntajohtaja Tapio Välinoro.

Tuire Laurinollin mukaan ALKU-hanke on pikemminkin tolkuton. Jo hankkeen vaatimien lakimuutosten määrä on valtava. ”Kukaan ei tiedä, mitä hankkeesta oikeasti seuraa. Toukokuussa asetettiin tusina työryhmää sorvaamaan paloja. Useimpien määräaika päättyy lokakuussa. Ei tässä ajassa rakenneta toimivaa palapeliä. Aikataulussa ei ole tilaa kokonaisuuden ja vaikutusten pohtimiseen”, Laurinolli ihmettelee.

Kurosen mukaan kiireelle ei löydy mitään muuta syytä kuin hallitusohjelma ja -koostumus. ”Hanke on haisevan poliittinen”, hän tiivistää.

Alku on Kepun lempilapsi

Uudistusta pidetään vahvasti Keskustan hankkeena. Maakuntaliittojen asemaa vahvistetaan lakisääteisesti, ja valtaa siirretään yleistä etua vaalivilta viranomaisilta maakuntaliitoille. Keskustalle tämä on etu etenkin Pohoisessa Suomessa, jossa se on suurista puolueista ykkönen.

”Vaikuttaa siltä, että Keskusta etenee uudistuksessa vain välitavoitteeseen. Päämäärästä ollaan tässä yhteydessä hiljaa. Kiire selittyy sillä, että seuraavan hallituksen ohjelmasta ei voi olla varma”, arvioi Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittaja Esko Nurmi Helsingin Sanomissa 31.8.

Salailun makua

Hanketta valmistellaan viranomaistyöryhmissä eikä siitä ole juuri yleistä keskustelua käyty. Jos hanke avattaisiin julkiselle keskustelulle, ei aikataulussa pysyttäisi.

”Keskustelun mahdottomuus on siinä, ettei hanketta ole yritettykään popularisoida. Vaatii valtavan työn ennen kuin tähän pääsee ollenkaan kiinni. Tässä liikkuu koko meidän valtionhallinto”, Kuronen huomauttaa.

Luonnonsuojeluliitossa hanketta on seurattu ja sen vaikutuksia arvioitu alkuvuodesta lähtien.

”Hanke uhkaa kansalaisten oikeusturvaa. Toivottavasti voimme aktivoida kansalaiset. Ei tätä peliä vielä ole menetetty!”, Kuronen vakuuttaa.

Herättikö artikkeli sinussa kysymyksiä? Lähetä kommentteja osoitteeseen luonnonsuojelija@sll.fi.