Luonnonkukkien päivän historiaa
Luonnonkukkien päivän tavoitteet
Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasviharrastuksen ja luonnontuntemuksen lisääminen sekä yhteisten luontoelämysten tarjoaminen ja tavallisten kasvien tutuiksi tekeminen mahdollisimman monelle. Kutsumme mukaan kaikkia kasveista kiinnostuneita opastetuille kasviretkille. Luonnonkukkien päivä on myös hyvä tilaisuus kertoa kasvien ja niiden elinympäristöjen käytöstä, uhkista ja suojelusta.
Luonnonkukkien päivää vietetään eri Pohjoismaissa yhtä aikaa.
Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään vuosittain juhannusta edeltävänä sunnuntaina. Päivän juuret ovat Tanskassa, jossa Luonnonkukkien päivää on vietetty vuodesta 1988 lähtien. Ruotsissa ja Norjassa päivä otettiin käyttöön vuonna 2002, Suomessa 2003 ja Islannissa 2004. Vuosittain Suomessa on pidetty päivän aikana noin 90 kasviretkeä eri puolilla maata, joille osallistuu kolmisen tuhatta suomalaista. Pohjoismaissa retkiä järjestetään Luonnonkukkien päivänä kaikkiaan noin 500 ja osallistujia on yli 10 000.
Suomeen Luonnonkukkien päivä rantautui, kun tammisaarelainen kasvitieteilijä Kalevi Keynäs kertoi pohjoismaisesta yleisölle suunnattujen retkien perinteestä (De Vilda Blommornas Dag) Kukanpäivän tilaisuudessa 13.5.2002 ja toivoi vastaavia retkiä järjestettävän tulevaisuudessa myös Suomessa. Saman vuoden elokuussa ammattibotanisti Carl-Adam Hæggström osallistui Tanskassa pidettyyn pohjoismaisten kasvitieteellisten seurojen kokoukseen, jossa kuultiin kokemuksia kesän 2002 retkistä ja sovittiin kesän 2003 retkien järjestämisestä. Näillä eväillä kutsuttiin marraskuussa 2002 Luonnonkukkien päivästä kiinnostuneet tahot keskustelelemaan Suomen kansallisesta organisaatiosta ja vastuullisista toimijoista. Päivän suomalaiseksi nimeksi päätettiin Luonnonkukkien päivä ja tunnukseksi sovittiin kielo, joka on Suomen kansalliskukka. Luonnonkukkien päivän kielotunnus on Jari Kostetin suunnittelema.
Vuodesta 2007 alkaen Suomessa on järjestetty opastettujen kasviretkien lisäksi myös Pihakasviretkiä, joiden tavoitteena on aktivoida myös niitä, jotka eivät pääse mukaan opastetuille retkille. Pihakasviretkellä osallistujat tutkivat itsenäisesti pihansa kasvistoa ja lähettivät lajilistansa joko internet-lomakkeella tai postitse. Jo ensimmäisenä vuonna lähetettiin 370 vastausta, joista suurin osa postitse. Kuten toivottua, monet ilmoittivat pihalta löytyneen useampia lajeja kuin he olivat aavistaneet, ja että retki oli mukava tapahtuma koko perheelle.
Retkien järjestelyt
Luonnonkukkien päivän järjestäjät ovat pyrkineet löytämään eri puolilta Suomea henkilöitä johtamaan Luonnonkukkien päivän kasviretkiä omalla alueellaan. Retkenjohtajiksi lupautuneet henkilöt ovat kiinnostuneita luonnosta ja tuntevat oman alueensa kasvilajistoa niin, että osaavat retkelle osallistuville kertoa ympäristön kasveista.
Retket kestävät noin kahdesta kolmeen tuntia. Retket ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä ennakkoilmoittaumista tarvita.
Vuodesta 2003 lähtien retkiä on järjestetty vuosittain noin 90 ympäri Suomea. Retken järjestelyistä ei makseta palkkioita. Usein järjestelyt on hoidettu yhteistyössä muiden paikallisten harrastajien ja tahojen, kuten alueella toimivan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kaikki Metsähallituksen 17 luontokeskusta ovat mukana retken järjestämisessä alueellaan.
Raportteja eri vuosien Luonnonkukkien päivän järjestelyistä löytyy Lutukasta
| Retkipäivä | Retkiä | Oppaita | Osallistujia | Pihakasviretkiä |
| 15.6.2003 | 73 | 111 | 1700 | - |
| 13.6.2004 | 86 | n.100 | 2600 | - |
| 19.6.2005 | 85 |
n.180 | n. 2600 | - |
| 18.6.2006 | 92 | 189 | 2600 | - |
| 17.6.2007 | 89 |
191 | 2600 | 370 |
| 15.6.2008 | 91 |
184 | 2050 | 326 |
| 14.6.2009 | 94 |
181 |
2035 |
37 |