Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Hämeen piiri Hämeenlinnan seudun yhdistys

Hämeenlinnan seutu
Navigaatio päälle/pois

Tuulivoimaa 4/7: Melua tyhjästä

Motiva julkaisi 2010 kyselytutkimuksen, jonka mukaan tuulivoimaan suhtaudutaan myönteisimmin tuulivoimalapaikkakunnilla. Tuulimyllyjä vastustavat he, jotka asuvat muualla.

Tähän mennessä tapahtunut: hukattu…räjähtää…Barotrauma…

Tuulivoimaloita suunniteltaessa nostetaan pöydälle melu ja välke. Ne ovat teoriaa – ja käytäntö toista. Motiva teki vuosina 2008-10 laajoja asukaskyselyitä suomalaisilla tuulivoima-alueilla. Asukkaiden kommentit tuulivoimaloista olivat poikkeuksellisen tyytyväisiä. Satakuntaliitto on kuvannut havainnollistavan esimerkkivideon Porin voimala-alueilta.

Melu on laissa määritelty ärsyttäväksi ääneksi, jolla ei ole desibelirajaa. Isoa osaa ihmisistä niin yleisönosastoissa kuin virkahenkilöstössäkin – jo ennen kuin he ovat nähneet yhtään tuulimyllyä – ärsyttää tuulivoimaan liittyvä mielikuva viherpipertämisenä eikä ääni. Tuulivoimalaa on väitetty kovemmaksi meluksi kuin rokkikonsertti, ja esille on kaivettu milloin infra- tai ultraääniä, joita ei ihmiskorva kuule. Vuosikymmenen ajan tuulivoimalataajamassa Reposaaressa asuneena voin todeta, että voimaloista ei tule melua: niiden viuhuna kuuluu hiljaisella tuulella parisataa metriä ja kovemmalla tuulella peittyy tuulen luonnolliseen huminaan ja aallokon loiskeeseen. Voimalat sijaitsivat kolmella eri ilmansuunnalla kodistani, lähimpään 860 metriä (kylä alkaa 400 metrin päässä voimalasta). 2000-luvulla olen säännöllisesti edelleen vieraillut mm. Porin Hilskansaaren lintutornissa, joka sijaitsee kahden tuulivoimalan välissä alle 150 metrin etäisyydellä niistä. Noinakin kertoina olen aktiivisesti kuunnellut lintujen laulua (jota ole tutkinut ja äänittänyt 1980-luvulta lähtien), eikä mieleen ole jäänyt meteliä tuulivoimaloista. Tammikuussa 2014 luontoäänittäjä Mika Rintalan kanssa erityisesti tarkkailin ”tuulimyllymelua” iltamyöhällä: jokainen yksittäinen tiellä ajanut auto peitti jo kahden kilometrin päästä tuulivoimaloiden huminan.

Tuulivoimalan äänissä liikutaan 30-45 desibelin lukemissa. Luonnossa oksiston havina tuulessa tai aallokko aiheuttavat senvahvuisia ääniä. Rakennetussa ympäristössä tuulivoimalan ääni hukkuu liikenteen, ihmisten ja ilmastoinnin ääniin – eikä erotu; arkiliikenne Helsingin keskustassa hyppii taajaan 70 desibelissä.

Karri Jutila

Seuraavassa osassa: ei saa…vahingoittunut…kärsii…