26.1.2010
Etelä-Karjalan
luonnonsuojelupiiri ry
Katariinantori 6
53900
Lappeenranta
p. 050 530
3270
MUISTUTUS
26.1.2010
Taipalsaaren
kunta
Kunnanhallitus
Kellomäentie 1
54920
Taipalsaari
MUISTUTUS: SUUR-SAIMAAN LOMAKYLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS /KAAVAEHDOTUS
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry on tutustunut nähtävillä olevaan kaavaehdotukseen Suur-Saimaan lomakylän asemakaavan muutoksesta ja antaa siitä seuraavanlaisen muistutuksen:
Yleistä
Alueella ei ole yleiskaavaa ja vahvistettu asemakaava on vuodelta 1984. Alueen kaavoitusta ohjaava vahvistettu Etelä-Karjalan seutukaava 3 on niinikään vanha (vahvistettu v. 1988), ja alueelle on tekeillä maakuntakaava. Sinänsä on välttämätöntä, että kaavoja tarkistetaan ottaen huomioon nykypäivän vaatimukset ja lainsäädäntö, sillä kunnan on pidettävä asemakaava ajan tasalla (MRL 51 §). Tällöin kaikki näkökohdat on huomioitava tasapuolisesti, mitä kaavaehdotuksessa ei ole tehty luonnonsuojelun osalta. Näin herkällä, vaikkakin ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevalla alueella, ei kaavan laadintaa saa kiirehtiä sillä perusteella, että alueelle olisi mahdollista saada loma-asuntomessut. Ne eivät myöskään saa olla määräävässä asemassa, kun päätetään kaavan sisällöstä, rakennusten määrästä ja alueen toiminnoista.
Luonnonsuojelun kannalta merkittävintä Sarviniemessä on se, että edellisen kaavan laadinnan jälkeen alue on sisällytetty valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja alueen vaikutuspiiriin ulottuvat Natura 2000 -suojeluohjelman alueet. Lisäksi alue rajoittuu välittömästi äärimmäisen uhanalaisen saimaannorpan elinalueeseen ja on saimaannorpan potentiaalista lisääntymisaluetta.
Nyt nähtävillä oleva kaavaehdotus moninkertaistaa rakennusoikeuden määrän nykyiseen kaavaan nähden ja synnyttää uuden taaja-asutusalueen, jolla ei ole olemassa yhteiskunnallisia, kaupallisia eikä julkisen liikenteen palveluja. Asutuksen ja kunnallistekniikan tuominen kauaksi olemassa olevaista taajamista ja kylistä luonnonarvoiltaan merkittävälle alueelle on vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja MRL:n asemakaavan sisältövaatimuksia (54 §). Tavoitteena pitää olla eheyttää yhdyskuntarakennetta ja tukea maankäytön suunnittelussa jo olemassa olevia rakennettuja alueita, taajamia ja kyliä. Kaavaehdotuksessa esitetty paikallinen jätevesien käsittelyratkaisu ei ole pitkällä tähtäimellä turvallinen menetelmä harjujensuojeluohjelman ja herkän pohjavesimuodostuman alueella, vaan jätevesien käsittely pitäisi hoitaa pohjavesialueen ulkopuolella. Luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
Saimaannorppa, Natura 2000 ja vaikutusten arviointi
Taipalsaaren saimaannorppapopulaatiot ovat Etelä-Karjalan ainoat ja kokonaisuudessaan norpan eteläisimmät reuna-alueet. Alueen kanta on ollut viime vuosina nousussa, vaikka muuten norppien määrä koko Saimaalla laskee. Aleen saimaannorppapopulaatiolla on täten hyvät edellytykset levittäytyä entistä laajemmalle alueelle. Saimaannorpan suojelua on yhä tehostettava ja suojelutyötä on tehtävä vielä vuosia pitkäjänteisesti. Näin ollen saimaannorppa on huomioitava kaikessa päätöksenteossa, mutta erityisesti ranta-alueiden kaavoituksessa.
Äärimmäisen uhanalainen saimaannorppa elää Sarvinimen välittömässä tuntumassa ja on osa sekä Kyläniemen pohjoispuolella olevan Lietveden Natura 2000 -alueen sekä eteläpuolella olevan Ilkonselän Natura 2000 -alueiden norppapopulaatiota. Molemmat alueet ovat saimaannorpan lisääntymisalueita. Norpan elinalue ulottuu Sarviniemen rantavesiin saakka. Nk. päiväretkeilyn säteellä (10 km) alueella on useita synnytys- ja lepopesiä. Saimaannorpan lisääntymis- ja lepopaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (LsL 49 §).
Mikäli Natura 2000 -alueen luonnonarvojen heikentyminen on todennäköistä hankkeen toteutuessa, on hankkeessa sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (LsL 65 §). Tämä koskee myös suunnittelualueita, jotka ovat Natura 2000 -alueen ulkopuolella, mutta joilla on todennäköisesti alueella ulottuvia vaikutuksia. Mikäli hanke ei edellytä YVA-menettelystä annettuun lakiin perustuvaa arviota, on tehtävä LsL:n edellyttämä arvio. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen vaikutukset Natura 2000 -alueisiin arvioidaan hyväksyttävällä menetelmällä ja että tulokset käyvät selvästi ilmi asiakirjoista.
Kaavaehdotuksen luontoselvitykseen on lisätty saimaannorppa-osa. Valitettavasti selvityksestä käy ilmi lähinnä se, ettei tekijällä ole asiantuntemusta tehdä selvitystä. Selvityksessä on aivan oleellisilta osin vanhentunutta ja virheellistä tietoa. Lisäksi saimaannorpan suojelusta on laadittu vuonna 2008 strategia, jota ei luontoselvityksessä huomioida millään lailla. Strategian tavoitteissa ja toimenpiteissä mm. edellytetään sitä, että aluesuunnittelussa turvataan saimaannorpan elinalueet ja potentiaaliset lisääntymisalueet. Tämä tarkoittaa sitä, että saimaannorpan tärkeät elinalueet säilytetään rakentamattomina ja rantojen käytössä ehkäistään norpalle haitalliset muutokset.
Selvityksessä ja kaavaselostuksessa ei ole myöskään minkäänlaista arviota kaavan toteutuessa sen aiheuttamasta pesimäaikaisen häiriön määrästä, suuntautumisesta eikä lisääntyvästä kalastuspaineesta, mitkä olisivat välttämättömiä arviota tehtäessä. Ympärivuotinen loma-asutus, vakituinen asutus ja muu matkailu kaavan osoittamassa mittakaavassa väistämättä lisäävät häiriötä ja kalastusta vaikuttaen näin heikentävästi alueen norppapopulaatioihin ja tulevaisuuden suojelumahdollisuuksiin. Kaavaselostuksessa erityisesti mainitaan alueen soveltuminen talviaikaisten aktiviteetteihin, mm. moottorikelkkailuun, koiravaljakkoajeluun, hiihtoon ja luisteluun. Luontoselvityksen ja kaavaselostuksen tietojen perusteella ei voida tehdä asiallisia johtopäätöksiä kaavan vaikutuksesta saimaannorppaan.
Näin ollen LsL:n 65 §:ään perustuva ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkinta luontoselvityksessä on virheellinen perustuen vääriin ja puutteellisiin tietoihin saimaannorpasta ja sen suojelutavoitteista sekä olemattomiin arvioihin kaavan aiheuttamasta talviaikaisesta liikkumisesta ja kalastuksesta saimaannorpan elinalueilla. Myös saimaannorpan asiantuntijataho Metsähallitus on lausunnossaan 4.9.2009 edellyttänyt vaikutusten arviointia sekä Natura 2000 -alueisiin että saimaannorpan suojelun tavoitteisiin.
Muu luonto ja maisema
Suunnittelualue on luonnoltaan ja maisemaltaan herkkää harju- ja rantaluontoa. Suunnittelualueen sisällä on tehty kattava luontoselvitys, mutta luontoarvoille ei anneta suunnittelussa niiden vaatimaa painoarvoa. Kaavan toteutuessa rakentaminen ja liikkuminen lähiympäristössä muuttavat ja rasittavat niin maastoa kuin maisemaakin kohtuuttomasti.
Salpausselän harjumetsät edustavat luontotyyppinä harjumetsien valorinteitä, jotka ovat uuden luontotyyppien uhanalaisuusluokittelun mukaan Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia. Harjuluonto kaikkinensa on myös kulutukselle erityisen herkkää. Lisäksi runsaan loma-asutuksen mukanaan tuoma häiriö alueella lisääntyy entisestään. Suunnitellut rakennukset, rakennelmat, tontit, tiet, pysäköintialueet ym. muuttavat alueen luontoa peruuttamattomasti. Alueella on jo toteutettu ja tullaan toteuttamaan edellä mainittuihin rakentamistarpeisiin soranottoa, joka on vähäistä laajempaa maa-ainesten ottoa, ja siten harjujensuojelun tavoitteiden vastaista maaperän turmelemista. Luonnontilaisuuden palauttamiseksi harjuluonnolle jo tehtyjä vaurioita olisi korjattava tarpeellisilla ennallistamistoimenpiteillä ja entisenluonteisen toiminnankin mahdollisesti jatkuessa olisi herkimmät alueet rajattava pois kuluttavalta käytöltä ja rakentamiselta.
Luontoarvot ja alueen käyttö
Alue on ollut pitkään lomakyläkäytössä, mutta vuonna 1984 vahvistettua kaavaa ei ole toteutettu. Tähän päiviin asti tapahtunut toiminta on ollut alueen luontoarvot huomioon ottaen kohtuullista, vaikkakin esimerkiksi maaston kulumista on tapahtunut. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin mielestä aluetta voidaan vastaavanlaisessa mittakaavassa käyttää virkistykseen, kunhan sillä ei ole saimaannorppakantaa vaarantavia vaikutuksia eikä alueen maisema-arvoja ja harjuluontoa turmella. Se, että alueella on ja on ollut ihmistoimintaa ei ole perustelu sille, että luontoa vaurioittavaa toimintaa alueella voidaan monikertaisesti lisätä.
Luontokeskussuunnitelmat ovat epärealistisia. Paikka ei sellaiselle toiminnalle sovellu, sillä se ei sijaitse matkailijoiden kulkureittien varrella eikä näin herkälle alueelle pidä ohjata sellaisia matkailijavirtoja, jotka mahdollistaisivat luontokeskuksen toiminnan. Loma-asuntomessujen aiheuttamiin rakennuksiin, rakennelmiin, pysäköintipaikkoihin ym. kaavaehdotuksessa ei ole selkeästi varauduttu, vaikka julkisuudessa on esitetty alueelle saapuvan suuria ihmisjoukkoja.
Yhteenveto
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry toteaa, että kaavaa ei voida hyväksyä. Perustelut:
- Kaavaehdotus toteutuessaan muodostaa taajama-asutusta, joka vastoin MRL:a (51 §) ja valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita hajottaa yhdyskuntarakennetta.
- Rakentaminen saimaannorpan elinalueiden ja potentiaalisten lisääntymisalueiden rannoille on vastoin saimaannorpan suojelustrategian tavoitteita.
- Luontoselvitys on saimaannorpan osalta puutteellinen, perustuu vanhentuneisiin ja siten virheellisiin tietoihin ja osoittaa, että luontoselvityksen tekijä ei ole asiantunteva eikä näin ollen myöskään pätevä tekemään arviota kaavoituksen vaikutuksesta saimaannorppaan.
- Saimaannorpan suojelutavoitteet ja kaavaehdotuksen vaikutusten arviointi niihin puuttuu.
- Matkailijoiden määrästä ja talviaikaisen virkistyskäytön ja liikkumisen määrästä ja suuntautumisesta ei ole minkäänlaisia arvioita. Näin ollen pesimäaikaisen häiriön vaikutusta saimaannorpan elinalueille ei ole voitu arvioida. Myöskään lisääntyvän kalastuksen määrästä ja laadusta ei ole arvioita.
- Kaavaehdotuksesta puuttuu näin ollen asianmukainen vaikutusten arvio Natura 2000 –alueisiin ja niiden suojeluperusteena olevaan saimaannorppaan (LsL 65 §).
- Myös muu harjuluonto ja maisema-arvot on huomioitava siten, että rakentaminen ja muut toiminnat eivät heikennä näitä arvoja. Tästä näkökulmasta rakennusoikeuden määrä on aivan liian suuri eivätkä asemakaavan sisältövaatimukset täyty (MRL 54 §).
- Maa-ainesten otto harjujensuojeluohjelman alueella muodostuu liian laajamittaiseksi ja harjujensuojelun tavoitteiden vastaiseksi.
Lappeenrannassa 26.1.2010
Kimmo Saarinen, puheenjohtaja
Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

