Energiakriisi ei ole uusi asia. Ensi vuonna tulee täyteen 50 vuotta siitä, kun länsimaat tajusivat riippuvuutensa fossiilisista polttoaineista. Vuonna 1973 alkaneen öljykriisin taustalla oli Egyptin ja Syyrian sota Israelia vastaan. Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat vientiä Israelille myötämielisiin länsimaihin.
Suomessakin otettiin käyttöön tiukkoja energiansäästötoimenpiteitä. Joka toinen katulamppu sammutettiin, sisälämpötilat pidettiin alle 20 asteessa ja nopeusrajoitukset laskettiin 80 kilometriin tunnissa.
Nyt energiakriisi on taas täällä. Se eskaloitui nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja suljettua Euroopan kaasuhanat. Sota teki hetkessä näkyväksi riippuvuutemme Venäjästä ja fossiilisista polttoaineista.
Voisi sanoa, että Eurooppa yllätettiin housut kintuissa. Ikävä yllätys tuntuu nyt tavallisten ihmisten lompakoissa ja aiheuttaa suoranaista energiaköyhyyttä. Muutos ei ole ollut hallittu.
Mitä 50 vuodessa on tapahtunut? Mitä olemme oppineet? Vaikka uusiutuvien energiamuotojen läpimurto on ollut huikea, tuotetaan maailmassa edelleen 80 prosenttia energiasta fossiilisilla eli hiilellä, öljyllä ja maakaasulla. Syynä tähän on kasvava energiankulutus. Energiansäästöstä ei tullut politiikan ykköstrendiä. Suomessa 1970-luvulla tehdyt energiansäästötoimenpiteetkään eivät olleet pitkäikäisiä.
Juuri nyt tapahtuu, sillä kriisit pakottavat meidät muutokseen. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan irtautuminen fossiilisista polttoaineista kiihtyy ja päästöjen huippu saavutetaan vuonna 2025. Tämä on viimeaikojen positiivisin ilmastouutinen. Muut uutiset kertovat inhimillisestä kärsimyksestä ja katastrofeista. 1,5 asteen tavoite karkaa käsistä.
Tosiasia on, että nykyinen fossiiliriippuvainen, kulutuskeskeinen elämäntapamme on tuonut meidät tähän pisteeseen.
”Tehkää yhteistyötä tai tuhoudutte”, sanoo YK:n pääsihteeri Antonio Guterres.
Tämän vuoden energiakriisi ei ikävä kyllä jää viimeiseksi. Edessä on ilmaston kuumenemisen myötä joko kriisi toisensa jälkeen tai edes jollain tapaa hallittu energiamurros. Toivottavasti jälkimmäinen.
Luonnonsuojelija-lehdessä visioidaan, miltä Suomi näyttäisi energiamurroksen jälkeen vuonna 2050, jos teemme tarvittavat muutokset ajoissa. Emme värjöttele kylmässä ja pimeässä, mutta emme myöskään lämmitä holtittomasti uima-altaita ja sähkösaunoja. Käytämme sähköä älykkäästi ja tehokkaasti.
Energiaa on säästynyt tänä syksynä helposti jo seitsemän prosenttia. Pystymme paljon parempaankin. Tehdään energiansäästöstä trendikästä. Vaaditaan päättäjiltämme enemmän. Vaaditaan, että Suomi ei riko juuri laadittua ilmastolakia.
Liisa Hulkko, 21.11.2022
