Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Kuuttien henkeä suojelemaan tehty jo 14 000 katiskan nielurajoitinta

Kuuttien henkeä suojelemaan tehty jo 14 000 katiskan nielurajoitinta

Verkkojen ohella löysänieluiset katiskat ovat hengenvaarallisia norpille, erityisesti pienille kuuteille. Luonnonsuojeluliitto tekee töitä kuuteille turvallisen Saimaan puolesta jakamalla ilmaisia katiskan nielurajoittimia, joilla löysänieluisen katiskan saa helposti muutettua norppaturvalliseksi. Viimeiset viisi vuotta nielurajoitinkampanjointia on tukenut Etelä-Karjalan Osuuskauppa, EeKoo.

SaaraOlkkonen_SLL_Savonlinna_1.jpg
Nielurajoitinten tekijä Timo Luostarinen Savonlinnan torilla. Kuva: Metsähallitus/ Saara Olkkonen

Löysänieluiseksi luokitellaan katiska, jonka suuaukko leviää yli 15 cm. Tällaiseen katiskaan kuutti mahtuu uimaan sisälle. Uteliaisuus ja kalojen perässä katiskaan ahtautuminen on koitunut vuosien saatossa usean pienen kuutin kohtaloksi. Löysänieluisen katiskan käyttö onkin kielletty Saimaan alueella saimaannorppaa suojelevissa kalastusrajoitusasetuksissa.

Tavallinen, löysänieluinen katiska on hyvin helposti muutettavissa tiukkanieluiseksi. Siihen tarvitaan vain nielurajoitin, eli tuki joka vahvistaa katiskan suuaukkoa niin, että se ei aukene yli 15 cm.

”Asetuksesta huolimatta kaikilla katiskalla kalastavilla ei ole tietoa, millainen katiskan tulisi määräysten mukaan olla. Oman katiskan uskotaan usein olevan turvallinen ja kuutin löytyminen katiskasta onkin valtava järkytys ja suru”, kertoo Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen.

Onneksi tavallinen, löysänieluinen katiska on hyvin helposti muutettavissa tiukkanieluiseksi. Siihen tarvitaan vain nielurajoitin, eli tuki joka vahvistaa katiskan suuaukkoa niin, että se ei aukene yli 15 cm. Tällöin kuutti ei mahdu ujuttautumaan katiskaan. Luonnonsuojeluliitto jakaa nielurajoittimia kaikille katiskalla kalastaville Saimaan alueen jakelupaikoissa.

Miten nielurajoitinkampanja syntyi?

Alunperin idea katiskan nielurajoittimista lienee syntynyt Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin aktiivin Tapio Mikkosen mielessä. Toki erilaisia katiskan nielua rajoittavia ratkaisuja on ollut ennenkin, esimerkiksi vanhassa Saimaannorppa-kirjassa vuodelta 1984 on kuva, jossa näkyy puupalikoista tehty nielurajoitin.kalasta oikein katiskalla_katiska.jpg

Jatkopohdinnoissa saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen ja Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen hahmottelivat, että kuuteille vaarallisia löysänieluisia katiskoja voisi helposti tuunata norppaturvallisiksi vahventamalla katiskan nielua 1,5 metrisellä pätkällä 6 mm vahvuista harjaterästä. Harjateräs valikoitui materiaaliksi muun muassa siksi, että sitä myydään 6 metrin tankoina. Siitä siis saa kätevästi neljä 1,5 metrin pätkää. Muodoltaan U:n mallinen teräspätkä, joka sidotaan nippusiteillä katiskan nieluun, riittää tekemään suuaukosta tarpeeksi tiukan, jotta kuutti ei pysty punnertamaan sitä auki. Näitä nielurajoittimia jakamalla Saimaasta saadaan katiska kerrallaan turvallisempi norpille.

Nielurajoitinten toteutuksen on tehnyt käytännössä mahdolliseksi saimaannorpan säilymistä haluavien yritysten tuki. Viitenä viime vuotena Etelä-Karjalan Osuuskauppa, Eekoo on tukenut Luonnonsuojeluliiton nielurajoitinkampanjaa. Eekoon tuen ansiosta Luonnonsuojeluliitto on voinut jakaa nielurajoittimia ilmaiseksi ja Saimaan katiskoista huomattavan monet ovat muuttuneet norpille turvallisiksi. Luonnosuojeluliitto kiittää Eekoota yhteistyöstä.

Savonlinnalaisessa verstaassa on taivutettu jo 14 000 nielurajoitinta

Kuutteja pelastavan idean käytännön toteutuksesta vastaa Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen. Maaliskuun työpäivät kuluvat aamupäiviltään verstaalla, jossa Timo katkoo ja taivuttaa teräsripoja nielurajoittimiksi. Vuosien kuluessa hän on tehnyt jo 14 000 nielurajoitinta. Kaikki omin käsin.

Australiankelpie Manu
Laaduntarkkailija Manu
”Tällainen hiljaisia metsiä ja soita rakastava mies onkin päätynyt turvaamaan kuuttien henkeä harjaterästä väännellen. Onneksi verstaalle on löytynyt maailman paras työkaveri,” nauraa Timo ja viittaa Autralian kelpieen Manuun, ruskeasilmäiseen koiraan. Manun edeltäjä Boy, (Autralian kelpie myöskin) toimi aikaisemmin Timon työkaverina ja nielurajoitinten laaduntarkkailijana.

Suurin osa Timon tekemistä nielurajoittimista on Saimaan vesissä suojelemassa kuuttien elämän alkutaivalta. Noin tuhannen kappaletta odottelee vielä varastoissa ja jakelupisteissä tälle kesälle hakijoitaan. Muutamien rajoitinten huhutaan menneen vääriin tarkoituksiin, talojen perustusten vahvistuksiksi. (Mikäli huhut pitävät paikkansa, niin se ei liene onnellisten tähtien alla rakennettu talo, jossa perustuksia vahvistaa kuuttien hengenpitimiksi tarkoitettu teräs.)

Kuuteille vaaralliset katiskat ovat vähentyneet, mutta töitä vielä riittää

Keväällä 2016 Saimaannorppaa suojaavia asetusalueita laajennettiin, jolloin uusia alueita tuli asetusten piiriin. Samalla laajenivat myös alueet, joilla löysänieluisia katiskoja ei saa käyttää. Edellisten asetusten kalastusrajoitusalueilla tieto katiskaturvallisuudesta on jo mennyt hyvin perille ja Luonnonsuojeluliiton nielurajoitinkampanjointi on tehnyt tulosta. Näillä alueilla kuuteille vaarallisten, löysänieluisten katiskojen määrä on huomattavasti vähentynyt. Uusilla asetusalueilla vaarallisia katiskoja on löytynyt runsaammin. Tämä tarkoittaa, että nielurajoittimia tarvitaan edelleen.

 Katiskavalvontatilastot_Metsähallitus

Metsähallituksen kalastuksenvalvontatilastoista selviää, että vuosien 2012-2015 valvonnoissa laittomia, kuuteille vaarallisia katiskoja on löytynyt vuosi vuodelta vähemmän.