Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Tiedotteet 2013 / Talvivaaran kaivos suljettava

Talvivaaran kaivos suljettava

Julkilausuma 24.4.2013 / Dodo, BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Virtavesien hoitoyhdistys
Talvivaaran kaivos suljettava

Talvivaara juoksutti jätevesiä luontoon keväällä 2013. Kuva: Pekka Rönkkö

 

Suomalaiset ympäristöjärjestöt vaativat Talvivaaran kaivoksen sulkemista. Talvivaaran kaivos ei ole missään vaiheessa toiminut suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla. Se on aiheuttanut jatkuvia ympäristöongelmia sekä toiminut vaarallisena esimerkkinä muille kaivosyhtiöille.

Järjestöt eivät vaadi yleistä kaivostoiminnan lopettamista mutta toteavat, että Talvivaarassa käytetyn kaltainen liotusprosessi ei sovi Suomeen. Suomesta ei voi tulla kestävän kaivannaisteollisuuden mallimaata niin kauan kun Talvivaaran esimerkki osoittaa, että ympäristöstä ei välitetä. Talvivaara pilaa kaivannaisteollisuuden imagon.

Talvivaaran kaivoksen ongelmat eivät ratkea johtajia tai omistuspohjaa vaihtamalla. Kaivos altaineen on rakennettu niin heikosti, että se pitäisi käytännössä suunnitella kokonaan uudelleen, jotta ympäristövastuullinen toiminta olisi mahdollista. Kaivoksen valvonnasta vastaavat viranomaiset eivät ole kyenneet ehkäisemään vahinkojen syntyä.

Talvivaaran toiminnan lopettaminen on tarjolla olevista huonoista vaihtoehdoista vähiten huono ja myös yhteiskunnallisesti perusteltu.

Kaivoksen käyttämä bioliuotusprosessi ei ole toiminut suunnitellusti. Yhtiö ei tehnyt riittäviä, uuden prosessitekniikan vaatimia kokeita, eikä prosessin toimivuudesta ole ollut takeita Suomen viileässä ja sateisessa ilmastossa. Bioliuotusprosessin käynnistämisen merkittävät ympäristöriskit jäivät riittävällä tavalla ennakkoon arvioimatta.

Tilanteen korjaaminen ei näytä todennäköiseltä. On toiveajattelua, että Talvivaara pystyisi korvaamaan aiheuttamiaan mittavia ympäristövaurioita mahdollisilla tulevilla voitoillaan. Talvivaara on ollut riskialtis pilottihanke, joista osa aina epäonnistuu. Kannattamattomien kaivosten sulkeminen on kaivosalalla arkipäivää.

Talvivaaran kaivoksen alasajon on väitetty kasvattavan ympäristöriskejä ja raskasmetallivuotoja, koska prosessia olisi mahdoton ajaa alas hallitusti. Nämä riskit ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin ne, jotka seuraisivat prosessin jatkamisesta. Metallien liukeneminen perustuu siihen, että louhittuihin malmikasoihin pumpataan jatkuvasti ilmaa ja rikkihappoa. Ilmastuksen lopetus, kasojen peittäminen ja hapon syötön lopetus pienentävät sulfaatin muodostumista ja metallien liukenemista melko nopeasti. Samalla riskit pienenevät merkittävästi.

Osa kaivosalueesta, erityisesti kipsisakka-altaat, jäävät alasajon jälkeen pysyvästi myrkyttyneiksi. Vesien puhdistamista joudutaan tekemään vuosikymmeniä. Tämä on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin jatkuva saastuttaminen ja saasteiden levittäminen toimivasta kaivoksesta. Kaivostoimintaa ei voi jatkaa ympäristön ja ihmisten terveyden kustannuksella.

Alasajon suunnittelun tueksi tulee nimittää tieteellisesti uskottava ja puolueeton asiantuntijaryhmä, jotta ympäristöhaittoja voidaan minimoida.

Kaivosyhtiöllä on oman ilmoituksensa mukaan ympäristötakaukset, joiden avulla se pystyy hoitamaan alasajon. Mikäli nämä takaukset eivät riitä, puhdistaminen joudutaan tekemään verovaroin.

Ympäristön pilaantumisen lisäksi kaivoksen nykyinen toiminta haittaa merkittävästi Kainuun ja Pohjois-Savon mahdollisuuksia kehittyä aloilla, joilla tarvitaan puhdasta vettä ja puhdasta imagoa. Esimerkiksi matkailu ja maatalous sekä alueen elintarvike- ja lääketeollisuus ovat riippuvaisia puhtaasta vedestä. Pelkkä riski veden pilaantumisesta on uhka maatalouden erityisjalosteiden ja Pohjois-Savon lääketeollisuuden kaltaisille herkille työllistäjille. Saastuttava kaivos on uhka myös lähiasukkaiden terveydelle.

Talvivaara on osoittanut myös ELY-keskusjärjestelmän toimimattomuuden. Uskottavuuden palauttamiseksi kaivosten ympäristövalvonta on keskitettävä uudelle itsenäiselle ympäristövirastolle.

 

Lisätietoja:

- BirdLife Suomi, toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, puh. 040 547 6175

- Dodo, puheenjohtaja Merja Nevala, puh 0407443531

- Greenpeace, ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puh. 040 181 6559

- Luonto-Liitto, liittovaltuuston puheenjohtaja Senni Luosujärvi, puh. 0400 911 891

- Maan Ystävät, puheenjohtaja Jonas Biström, puh. 044 021 6668

- Natur och Miljö, toiminnanjohtaja Bernt Nordman, puh 045 2700313

- Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Risto Sulkava, puh. 050 560 2113

- Virtavesien hoitoyhdistys, hallituksen jäsen Aki Janatuinen, puh. 040 754 7778

- ”Yhdeksän syytä sulkea Talvivaara” –verkkosivu osoitteessa: http://www.sll.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2013/yhdeksan-syyta-sulkea-talvivaara

 

 

Pressmeddelande 24.4.2013 från Birdlife Finland, Dodo, Finlands naturskyddsförbund, Greenpeace, Jordens vänner, Luonto-Liitto, Natur och Miljö och Virtavesien hoitoyhdistys

Talvivaaragruvan måste stängas

De finländska miljöorganisationerna kräver att Talvivaaragruvan stängs. Gruvan har inte fungerat på ett acceptabelt sätt under hela sin existens. Talvivaara har blivit en farlig förebild för andra gruvbolag. Gruvan har kontinuerligt förorsakat miljöproblem.

Miljöorganisationerna kräver inte att all gruvdrift ska upphöra, men betonar att urlakningsmetoden som tillämpas i Talvivaara inte överhuvudtaget är lämplig i Finland. Finland kan inte bli en förebild för länder med hållbar gruvindustri så länge gruvdriften i Talvivaara kvarstår som exempel på brist på miljöhänsyn. Talvivaara förstör ryktet för hela gruvindustrin.

Att byta vd eller ägarsammansättning löser inte problemen vid Talvivaara. I praktiken borde hela gruvan, inklusive bassängerna planeras om och byggas upp på nytt så att det blir möjligt att idka gruvdrift med miljöhänsyn. De myndigheter som ansvarar för övervakningen av gruvdriften har inte kunnat förhindra att det uppstått problem.

Av alla dåliga alternativ vore det bästa alternativet att stänga Talvivaara-gruvan.

Den biologiska urlakningsprocessen vid gruvan har inte fungerat som planerat. Företaget hade inte utfört tillräckliga utredningar av den nya biologiska urlakningsmetoden, vilket gjorde att de omfattande riskerna för miljöproblem inte utvärderades. Det har heller aldrig funnits garantier för att processen skulle kunna fungera i vårt kyliga och regniga klimat.

Idag verkar det inte möjligt att situationen vid gruvan förbättras. Det är önsketänkande att Talvivaara med hjälp av sina kommande intäkter skulle kunna klara av att åtgärda de omfattande miljöproblem som gruvdriften förorsakat. Talvivaara har varit ett riskfyllt pilotprojekt. En del pilotprojekt misslyckas. I gruvbranschen händer det ofta att olönsamma gruvor stängs.

Kritiken mot att gruvdriften läggs ner bygger på att nedkörningen av verksamheten blir svår att kontrollera. Det finns en risk för miljöproblem och läckor av tungmetaller. De här riskerna är dock betydligt mindre än riskerna som fortsatt gruvdrift vid Talvivaara medför. Urlakning av metaller baserar sig på att man kontinuerligt pumpar in luft och svavelsyra i malmhögarna. Då man upphör med att pumpa in luft, slutar leda in syra och täcker in malmen bildas snart mindre sulfat och mindre mängder metaller urlakas. Då minskar riskerna för miljöproblem.

Delar av gruvområdet, framför allt gipsfällningsbassängerna, kommer att innehålla gifter även efter att verksamheten lagts ner. Det kommer att ta årtionden att rena vattnen. Det här är dock bättre än att hålla druvan i drift och kontinuerligt sprida föroreningar. Gruvdriften får inte fortsätta på bekostnad av människornas hälsa eller miljön.

För att garantera att miljöskadorna minimeras under nedkörningen bör det tillsättas en planeringsgrupp av sakkunniga, opartiska och vetenskapligt trovärdiga personer.

Enligt gruvbolaget har de en tillräcklig miljögaranti för att kunna sköta nedkörningen av verksamheten. Om den här garantin inte räcker till måste området putsas upp med hjälp av skattemedel.

Gruvdriften i Talvivaara har inte bara förstört miljön i Kajanaland och Norra Savolax utan har också försvårat utvecklingen av näringslivet inom de sektorer som kräver rent vatten och obefläckad image. Turismen och jordbruket, men också läkemedels- och livsmedelsföretagen på området, är beroende av rent vatten. Bara en ökad risk för att vattnet förorenas är ett hot mot t.ex. företag som förädlar jordbruksprodukter och mot läkemedelsföretagen i Norra Savolax. Invånarnas hälsa är också hotad.

Talvivaara har också visat att NTM-centralernas inte fungerar som de borde. För att vi ska återfå förtroendet för myndigheterna som övervakar gruvdriften i vårt land bör övervakningen flytta till ett ny, självständig miljömyndighet.

 

Mer information:

BirdLife Finland, verksamhetsledare Aki Arkiomaa, tfn 040 547 6175
Dodo, ordförande Merja Nevala, tfn 0407443531
Finlands naturskyddsförbund, ordförande Risto Sulkava, tfn. 050 560 2113
Greenpeace, programdirektör Tapio Laakso, tfn 040 181 6559
Jordens vänner, ordförande Jonas Biström, tfn 044 021 6668
Luonto-Liitto, ordförande för förbundsdelegationen Senni Luosujärvi, tfn 0400 911 891
Natur och Miljö, verksamhetsledare Bernt Nordman, tfn 045 2700313
Virtavesien hoitoyhdistys, styrelsemedlem Aki Janatuinen, tfn 040 754 7778