Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / 2005 / Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Saamelaismetsien kiistat ratkaistavissa

Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto: Saamelaismetsien kiistat ratkaistavissa

(21.3.2005) Tänään Helsingissä julkistetussa Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton raportissa ”Ahtaalle ajetut – Valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja merkitys saamelaisalueella” ehdotetaan, että saamelaisten kotiseutualueella valtion hallinnoimat metsät siirrettäisiin Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan, ja alueen metsätaloudelta poistettaisiin ehdoton kannattavuuden vaatimus. Tämä mahdollistaisi Metsähallituksen keskittymisen paikalliseen työllistämiseen ja poronhoidon edellytysten turvaamiseen lain mukaisella tavalla.

Saamelaisalueella valtion hallinnoimien metsien ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen merkitys on poikkeuksellisen suuri. Alueen merkittävimmät elinkeinot ja paikallinen monikäyttö tukeutuvat niihin. Metsillä on myös kulttuurinen merkitys perinteisen vapaasti laiduntavan poronhoidon ja saamelaiskulttuurin osatekijöinä.

Kiistat hakkuista ovat jatkuneet mittavista suojelualueista huolimatta, sillä monet luonnon, monikäytön ja poronhoidon kannalta tärkeät metsät ovat jääneet suojelualueiden ulkopuolelle suojelualueiden keskittyessä vähätuottoisimmille maille. Raportissa todetaan, että kiistat keskittyvät Metsähallituksen hallinnoimiin vanhoihin, luonnontilaisen kaltaisiin mäntymetsiin erämaa-alueiden ja kylien ympäristöissä.

Erityisen pahasti hakkuut ovat vaikuttaneet vapaasti laiduntavaan poronhoitoon laitumien vähentyessä ja metsien pirstoutumisen muuttaessa porojen laidunkierron. Lähes kaikki saamelaisalueen paliskunnat, joiden alueella on Metsähallituksen talousmetsiä, ovat vaatineet hakkuiden vähentämistä. Hakkuut ovat lisänneet kuljetus-, paimennus- ja ruokintakuluja ja heikentäneet siten porotalouden kannattavuutta.

Raporttia varten on haastateltu toistakymmentä poromiestä eri puolilta saamelaisaluetta. Haastatteluilla kartoitettiin poroelinkeinoa kohdanneita ympäristömuutoksia ja poronhoitajien tulevaisuudennäkymiä. Raportin julkaisijat haluavat antaa puheenvuoron niille ihmisille, joiden elämää ja elinkeinoa metsien hakkuut koskettavat. ”Yksi suuri ongelma on se, että ihmiset eivät tunne porotaloutta ja siksi sille voi tehdä mitä vaan ilman että kukaan välittää”, kertoivat monet haastatelluista.

Sitkeästä luonteestaan huolimatta kiista olisi ratkaistavissa, todetaan raportissa. Vanhojen metsien hakkuita on vähennettävä, jos perinteinen poronhoito ja erämaat halutaan säästää.

Metsurien työpaikat ovat silti säästettävissä, jos koko saamelaisalueella siirrytään metsurihakkuisiin. ”Tämä vaatii, että Metsähallitukselta poistetaan ehdoton kannattavuuden vaatimus”, sanoo raportin kirjoittanut Sini Harkki Luonnonsuojeluliitosta. ”Metsähallituksen 70 miljoonan euron tuloksessa tämä olisi pieni vähennys, mutta mahdollistaisi paikallisesti vastuullisen toiminnan, jolla myös poronhoidon työpaikat säästyisivät.”

Raportissa osoitetaan myös, että Ylä-Lapin ainoa valtion puusta riippuvainen saha voisi saada korvaavaa puuta yksityismetsistä. ”Jos valtio ottaa vastuun kiistassa, ei ole syytä puhua minkään elinkeinon alasajosta. On ilmeistä, että kestävä ratkaisu kiistaan on mahdollinen”, Harkki jatkaa.

”Olen aitiopaikalta seurannut sitä, kuinka yhteiskunnan edun nimissä tapahtuneet ympäristömuutokset ovat pala-palalta murentaneet saamelaiskulttuurin perustaa, eli poronhoitoa. Suomessa ihmiset eivät ole samanarvoisia lain edessä”, sanoi raportin julkistustilaisuudessa kommenttipuheenvuoron käyttänyt poromies Hannu Magga Lapin paliskunnasta Vuotsosta.

”Saamelaisalueen paliskuntien poromiesten ja myös eräiden saamelaisalueen eteläpuolella sijaitsevien paliskuntien poromiesten on hyvä muistaa tai tietää, että ilman Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton periksi antamatonta, ja poronhoidolle myönteistä yhteistyötä, poronhoito olisi muun maankäytön kasvattamisen ja Metsähallituksen konevoimalla tapahtuneiden ja lisääntyneiden hakkuiden myötä jyrätty lopullisesti”, Magga sanoi.

”Tulehtuneen tilanteen korjaamiseksi tulisi Suomen valtion ottaa vastuu, koska tilanne on alkujaan nimenomaan valtion synnyttämä”, painotti Magga.

LISÄTIEDOT:

  • Sini Harkki, raportin kirjoittaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050-582 1107 www.sll.fi
  • Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace, 0400-346 329 www.greenpeace.fi/metsa
  • Hannu Magga, poromies, Vuotso, 0400-691 195

”Ahtaalle ajetut – Valtion hallinnoimien metsien suojelu, käyttö ja merkitys saamelaisalueella”. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto 2005. Kirjoittajat Sini Harkki, Jarmo Pyykkö. Valokuvat mm. Matti Snellman, Kalervo Ojutkangas, Patrik Rastenberger, Luonnonkuva-arkisto. 40 sivua, 4-väri. Tiedustelut: sini.harkki@sll.fi