Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Luonnonsuojeluliiton lausunnot / 2008 / Lausunto maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta

Lausunto maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta

16.10.2008 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle

U 33/2008 vp

Komissio on ehdottanut yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastusehdotuksessaan, että maatalousympäristön tilaa vahvistettaisiin kahdella tavalla: (1) käyttäen progressiivista modulaatiota maaseudun kehittämisohjelman rahoittamisessa sekä (2) kehittäen täydentäviä ehtoja. Luonnonsuojeluliiton mielestä nämä molemmat ovat välttämättömiä keinoja, jotta voimme vastata maataloustuotantoon liittyviin ympäristöhaasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen.

Suomessa haasteet ovat kovat, koska maatalousympäristöissä elää metsien jälkeen eniten uhanalaisia lajeja ja perinnebiotoopeistamme peräti 93 prosenttia on uhanalaisia. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan EU:n kaikkien sisä- ja rannikkovesien tulisi olla hyvässä ekologisessa tilassa vuonna 2015. Tämä vaatii erityisesti maatalouden ravinnepäästöjen rajua vähentämista. Ilmastonmuutos tulee lisäämään vesistökuormitusta Pohjois-Euroopassa entisestään sulan ajan pidentyessä ja sateisuuden ja siten myös valumien kasvaessa.

Luonnonsuojeluliitto katsoo, että maatalouden tukia pitää siirtää suorista tulotuista ympäristötukiin. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että modulaatio tulee kohdentaa maatalouspolitiikan uudistuksessa mainittuihin uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, vesien hoitoon sekä biodiversiteetin ylläpitoon. Modulaation tason on oltava vähintään komission esittämä, mielellään suurempi.

Suurin puute esityksessä on edelleen Suomen tukema kesannoinnin lopettaminen, mikä tulisi heikentämään maatalousluonnon ja vesistöjen tilaa jopa nykyisestä. Luonnonsuojeluliiton mielestä komission ehdotus pakollisten suojakaistojen sekä maatalousluonnon ominaispiirteiden kuten pientareiden, pensasaitojen, lampien, ojien ja puuryhmien sisällyttämiseksi hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin on kannatettava. Esitetyt toimenpiteet evät kuitenkaan riitä korvaamaan kesannoinnin ympäristöhyötyjä. Jos kesannoinnista luopumista ei peruta, tulee vastaavien suojakaistojen laajuudeksi koko yhteisössä määrätä 10 prosentin vähimmäismäärä. Lisäksi niiden hoitotoimille tulee tehdä ympäristökriteerit.

Kesannot ovat maatalousluonnon monimuotoisuuden turvapaikkoja. Useat tutkimukset osoittavat kesantojen tärkeyden lajiston monimuotoisuudelle ja maaperän sekä vesistöjen kunnolle. Kesannoilla on myös suuri taloudellinen merkitys, koska ne ylläpitävät myös elinvoimaisia pölyttäjähyönteiskantoja.

Lisäksi kesannoinnin lopettaminen lisäisi maataloustuotannon keskittymistä tuottavimmille alueille, mikä heikentäisi Suomen maatalouden kilpailukykyä.

Luonnonsuojeluliitto on sitä mieltä, että Suomen kanta koskien sekä modulaatiota että kesannointia tekee tyhjäksi maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteet maatalousluonnon monimuotoisuuden ylläpidon, vesienhoidon tavoitteiden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta.


Hannele Ahponen

vesiensuojelukoordinaattori

Puh. 09 228 08 235

hannele.ahponen@sll.fi


Tapani Veistola

luonnonsuojelusihteeri

GSM 0400 615 530

tapani.veistola@sll.fi