Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Luonto alkaa omalta pihalta

Oletko ajatellut, että lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa suomalaisista luonnonkasveista? Luonnonkasvit ovat puutarhalajikkeita elinvoimaisempia, koska ne ovat sopeutuneet perintötekijöiltään sekä ilmastoon että kasvupaikan olosuhteisiin. Samalla autat pihapiirin perhosia ja muita pörriäisiä. Tai miltä kuulostavat ämpäritomaatit?

Haluaisitko houkutella pihallesi vaikkapa ketohopeatäplän? Kuva: Tero Laakso / Flickr (CC BY 2.0)

Puutarhanhoito on lumoava harrastus. Kasvukauden ihmeen seuraaminen Suomen lyhyessä kesässä on elämys, eikä siihen tarvita suuria kartanon tiluksia tai edes sievää rintamamiestonttia. Ruukut ja amppelit tuovat vehreyttä pienimmille parvekkeillekin, ja ”tilattomat” voivat kupsutella vaikka suvun kesämökillä.

Luonnonkasvit soveltuvat suomalaiseen puutarhaan erinomaisesti. Talvenkestävinä ja vaatimattomiin oloihin sopeutuneina rakennat niillä monimuotoisen ja luonnollisen kasviperustan, jota voit tarvittaessa täydentää vaativammilla kasvierikoisuuksilla. Valmiita istutusryhmiä voit helposti elävöittää kotoisilla kasveillamme.

Kullero ja rantakukka ovat yhtä upeita perennapenkin kaunistuksia kuin päivänliljat ja ritarinkannuksetkin. Entä osaatko ajatella, miltä näyttäisi herkkä metsävirna kiipeilemässä kotkansiipien vehreillä versoilla? Tai tasainen käenkaalikasvusto verhomassa maata alppiruusujen alla?

Puutarhassasi voi olla alue, jossa nurmikko ei menesty. Tai ehkä haluat vähän vaihtelua monotonisen vihreälle ja tasaiselle heinämatolle. Erinomainen luonnon monimuotoisuutta lisäävä ratkaisu on muuttaa nurmikko tai osia siitä värikylläiseksi ja tuoksuvaksi kukkakedoksi. Kukkaketo tai -niitty soveltuu vaihtoehdoksi myös puutarhureille, joita nurmikon hoitamisen vaatima rehkiminen ei innosta.

Keto tai niitty kannattaa perustaa pihan aurinkoisimmalle, kuivimmalle ja vähäravinteisimmalle paikalle, paahteiseen rinteeseen tai vaikkapa omenapuiden ympärille. Luonnonniityn perustamisessa ja hoitamisessa kannattaa tyystin unohtaa kaikki nurmikonhoidon niksit ja opiskella kokonaan uusi ajattelutapa: siinä, missä nurmikko vaatii hikoilua, keto vaatii ajattelua.

Luonto kiittää puutarhuria, joka ottaa huomioon myös puutarhan pikkuapulaiset, koreat perhoset, ahkerat kimalaiset ja muut pörriäiset. Pihaniityn perustaja voi kasvivalinnoillaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten hyvin pölyttäjähyönteiset siellä viihtyvät. Kuivien paikkojen mesikasveja ovat mm. kangasajuruoho, neidonkieli, ruusuruoho ja kissankello. Hiukan kosteammissa oloissa puolestaan pärjäävät mm. metsäkurjenpolvi, ahdekaunokki ja käenkukka.

Löysitkö pihaltasi tai luonnosta haitallisen vieraskasvilajin? Ilmoita havaintosi ja estä lajin leviäminen eteenpäin!

Perusta niitty tai anna nurmikon kukkia!

Voisiko osan pihasta antaa villiintyä niityksi? Leikattavaksi nurmikoksi voisi jättää pelkät kävelypolut?

Tavanomainen, istutettu pihanurmikko tarvitsee maan ”rikastamista” lopulta kuitenkin ulkonäöltään ja lajistoltaan köyhtyen. Perinteisellä nurmikolla kasvaa vain muutamaa kasvilajia eikä se tarjoa ravintoa tai suojaa puutarhan lentäville ja pöriseville asukkaille. Kukkivat valkoapilat ja voikukat sentään tuottavat mettä pörriäisille, mutta moni kotipuutarhuri haluaa valitettavasti hillitä nurmikkonsa kasvun monotonisen vihreäksi matoksi…

Pienikin niitty puutarhassa lisää sen monimuotoisuutta hurjasti.

Pienenkin niityn tai kedon ylläpitäminen omalla pihalla on ympäristöteko, jota luonto kiittää. Yhä harvinaisemmiksi käyvät niityt ovat tärkeitä asuinpaikkoja monille perhosille ja muille hyönteisille, niittysienille, lukuisista kasvilajeista puhumattakaan. Perustamalla puutarhaasi pikkiriikkisenkin niityn, lisäät luonnon monimuotoisuutta ihmisen lähiympäristössä.

Pihaniityn tai -kedon otollisimpia sijaintipaikkoja ovat puutarhakasvien kannalta hankalat paikat. Hoidetun luonnontilaiset kedot viihtyvät kuivalla, paahteisella rinteellä tai kallionkielekkeellä. Niittykukkien voi antaa kukkia vapaasti niin kylätien penkalla, metsäpolun reunassa, kesämökin rantaniityllä kuin tontin metsään rajoittuvassa reunassakin.

Niittyjen hoitaminen on huomattavasti helpompaa ja hauskempaa kuin nurmikon ylläpitäminen. Kukkien kukinta-aikaan riittää, että tarkkailet ja ihailet väriloistoa ja huumaavia tuoksuja. Samalla on helppoa kitkeä yksivuotisia rikkakasveja, jotka saattavat tukahduttaa vasta perustetun niityn. Myös typensitojakasvien, kuten apiloiden ja virnojen osuutta kasvillisuudessa kannattaa kontrolloida, ettei niitty pääse liiaksi rehevöitymään. Muutoin hoidoksi riittää niittäminen ja niitetyn kasvillisuuden poisharavoiminen kerran pari kesässä.

Luonnonsuojeluliitto järjestää perinnemaisemien hoitotalkoita ympäri Suomea joka vuosi, mutta omat talkoot voi pitää niinkin lähellä kuin omalla pihalla! Vaihda siis äänekäs ruohonleikkuri nostalgiseen viikatteeseen. Etenkin huonokuntoinen nurmikko kannattaa muuttaa niityksi.

Katso lähimmät perinnemaisematalkoot

Niityn perustamisohjeet

Niittyjen parhaita perhoskasveja

Kuivat hiekkapohjaiset niityt, kedot ja kalliot: neidonkieli, ruusuruoho, kissankello, mäkitervakko, ketoneilikka, mäkimeirami, kangasajuruoho, keltamaite, keltamaksaruoho, sikoangervo

Ketoneilikka sopii kaunistamaan kuivaa niittyä tai ketoa. Se on myös hyvä perhoskasvi!

Niityt ja pellot (tuoreet niityt): ahdekaunokki, metsäkurjenpolvi, kyläkarhiainen, pukinjuuri, maitohorsma, pietaryrtti, ahosuolaheinä, siankärsämö, valkoailakki

Kosteat niityt ja rannat (rantaniityt): purtojuuri, käenkukka, rantatädyke, ojakellukka, ruttojuuri, keltaängelmä, rantakukka, puna-ailakki, rohtovirmajuuri, punalatva

Varaslähtö kasvukauteen

Siemenestä kasvattaminen on edullinen tapa tuottaa taimia omalle pihalle. Esikasvattamalla siemenet saat myös varaslähdön kasvukauteen! Innokkain kasvattaja tuhrii kynnenalusensa multaan jo maaliskuussa…

Siemenestä kasvattamalla saat taatusti luonnonperennoja!

Lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa suomalaisista luonnonkasveista, mutta ne eivät välttämättä kuulu taimimyymälöiden valikoimiin. Siemenestä kasvattaminen voi olla siis välttämätön pahakin.

Esikasvattaminen on erittäin helppoa, mutta se vaatii vedotonta, valoisaa tilaa. Tee näin:

  • Noudata siemenpussin ohjeita oikeasta kylvöajasta. Tee ikkunalaudoille ja apupöydille tilaa kasvatusruukuille ja -laatikoille.
  • Täytä kasvatusruukut (kartonkiset, sanomalehdestä tehdyt) mullalla ja kylvä siemenet mullan pinnalle. Noudata siemenpussin ohjeita – osa siemenistä kuuluu peittää ohuelti mutta osa itää vain valossa.
  • Laita kasvatusruukut esimerkiksi parvekelaatikoihin niiden siirtelyn helpottamiseksi. Kastele kylvös (ja huolehdi jatkossa sopivasta kosteudesta). Peitä kylvös kelmulla kosteuden ylläpitämiseksi. Huolehdi kuitenkin riittävästä ilmanvaihdosta – tee kelmuun reikiä.
  • Seuraa itämisen ihmettä! Kouli taimet kasvun lähdettyä hyvään vauhtiin (ts. poista heikoimmat taimet ja anna näin vahvemmille enemmän tilaa kasvaa, vahvoja taimia voi myös siirtää omiin kasvatusruukkuihinsa).
  • Huolehdi siitä, että taimet saavat riittävästi valoa. Vähäisessä valossa ne kasvavat pitkiksi ja honteloiksi.

Taimet voi siirtää ulos kun yöhallat ovat ohitse, usein siis vasta kesäkuussa. Esikasvatettujen taimien siirto kasvihuoneeseen riippuu siitä onko kasvihuonetta mahdollista lämmittää jos yöpakkaset yllättävät.

Ämpäritomaatit

Kymmenen litran ämpäri on erinomainen kasvatusastia tomaatille. Ämpärit ovat kestäviä, edullisia, kevyitä ja helposti pinottavia; ne myös kestävät kasvatuskäytössä vuosikausia.

Itse kasvatettu ämpäritomaatti maistuu taatusti paremmalta kuin vesiviljelty kasvihuonetomaatti!

Tomaatti kasvaa puutarhamullassa hyvin, mutta ei lisävoima sen kasvua ainakaan haittaa! Särki ja muut pikkukalat ovat erinomaista luomuravinnetta tomaateille. Ämpäritomaattien kasvatus särkivoiman avulla onnistuu näin:

  • Aluksi: Kasvata tomaatintaimi itse siemenestä pienessä taimiruukussa tai osta tomaatintaimi taimitarhalta.
  • Ongi särki.

Ämpärikasvatus:

  • Tee puukolla tai muulla terävällä kapineella reikä ämpärin pohjaan (vrt. kukkaruukkujen reiät).
  • Salaojita ämpäri muutamalla kivellä tai tiilenpalalla.
  • Laita ämpärin pohjalle reilu kerros multaa, lisää mullan päälle yksi särki (tai muu pikkukala), ja lopuksi täytä ämpäri mullalla. Jätä kasteluvaraa pinnalle.
  • Istuta tomaatintaimi ämpäriin. Tomaatti kasvaa särjen voimalla erityisen komeaksi!
  • Tomaattikasvi on ahnas vedenkuluttaja, eli muista kastella reilusti saadaksesi meheviä tomaatteja. Tue taimi tarvittaessa ja muista poistaa ns. varkaat!

Jaa sosiaalisessa mediassa