Auta lintuja ja lepakoita – ripusta pönttö!

Pöntöillä helpotusta pesäpulaan

Kirjosieppo, sinitiainen, kottarainen ja puukiipijä pesivät kaikki pöntöissä. Kokeile saatko houkuteltua jonkun niistä pihapiiriisi!

Enin osa puidemme pienkoloista on hömötiaisen kovertamia. Hentonokkainen lintu pystyy kaivamaan kolon ainoastaan lahoon puuhun. Hömötiaispari pesii kolossaan vain kerran, minkä jälkeen kolo jää muiden pikkulintujen käyttöön. Suurempia koloja terveempään puuhun pystyvät hakkaamaan vain tikat. Metsiemme perustikkoja ovat käpytikka ja palokärki.

Tehometsähoito vie linnuilta laho- ja kolopuut metsistä. Saman aiheuttaa tehokas puistonhoito kaupunkien puistoissa ja pihamailla. Luonnollisia pesäkoloja voidaan onneksi korvata niitä muistuttavilla pesäpöntöillä. Pöntötys ei olekaan yksinomaan luonnon muuttamista ihmiselle mieleiseksi niin kuin ensituumimalta voisi luulla, vaan eräs keino säilyttää ja jopa lisätä luonnon monimuotoisuutta.

Nopeimmin ja helpoimmin lintujen laji- ja lukumäärää voidaan kasvattaa ripustamalla pikkupönttöjä pihamaille ja valoisiin reunametsiin. Lintujen runsastuminen pöntötyksen seurauksena osoittaa, että sopivien pesäpaikkojen puute – eikä niinkään esimerkiksi ravinnon puute – on merkittävä lintujen määrää rajoittava tekijä.

Koloissa pesiville linnuille voi rakentaa luonnonmukaisen pesäpöntön ydinlahosta puusta. Sen voi myös kovertaa terveeseen pölliin polttamalla tai sorvaamalla. Pöntöksi valmistettava puu on kuorittava, jotta pönttö ei lahoaisi ennen aikojaan. Luonnonmukaiseen pönttöön saa parhaan katon säänkestävästä vesivanerista.

Tavallisesti linnunpöntöt tehdään kuitenkin laudasta. Parasta on höyläämätön karheapintainen lauta, mutta muukin käy, kunhan pöntön etuseinän sisäpinta ei jää sileäksi. Birdlife Suomen verkkosivuilla on hyvä ohje linnunpönttöjen rakentamiseen.

Linnunpöntöt voi ripustaa puihin mihin aikaan vuodesta tahansa. Jos haluaa pönttöihinsä heti asukkaat, niiden paras ripustusaika on varhaiskevät. Lentoaukon suunnalla ei ole väliä, joten pöntön voi sijoittaa vaikka niin, että liikennettä pöntöllä voi seurata omasta ikkunastaan. Pönttö olisi hyvä puhdistaa syksyisin: näin se pysyy paremmassa kunnossa, eivätkä mahdolliset loiset tartu uusiin asukkaisiin. Lisäksi kaikki linnut eivät halua tehdä pesää vanhan päälle.

Muistathan, että linnunpönttöjen ripustaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan sitä varten tarvitaan maanomistajan lupa.

”Kottarainen asettui pesimään pihapiiriin parin vuosikymmenen tauon jälkeen. Nyt kottaraisilla kiirettä riittää. Pönttö on täynnä nälkäisiä poikaisia.” Anna-Liisa Pirhonen / Ikkuna Suomen luontoon

Missä lepakko lymyilee?

Pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa tai vesisiippa voi asustaa juuri sinun pihakoivusi kolossa!

Lepakot ovat hämärä- ja yöaktiivisia. Päivisin lepakot lymyilevät päiväpiiloissa, joita voi etsiä mm. rakennusten ullakoilta, ulkorakennuksista ja kolopuista. Lepääviä lepakoita etsivän kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki Suomen lepakot ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja.

Lepakoita vaivaa asuntopula samoin kuin kolopesijälintuja. Uusia päiväpiiloja voi tarjota asettamalla pihalle tai kauemmas maastoon pönttöjä. Niitä voi nikkaroida itse tai ostaa sahanjauho-betoniseoksesta tehtyjä, pitkäikäisiä lepakkopönttöjä. Pönttö kannattaa ripustaa avoimelle ja lämpimälle paikalle.

• Lataa ohje lepakonpöntön tekoon (pdf)
• Lue lisää lepakoista Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen sivuilta: www.lepakko.fi