Pre­si­dent­ti­pa­ril­le muun muassa koivunmahlaa ja kaurahiutaleita, Lennulle vegaaninen puruluu

Uusi ”Future Nordic Diets” -raportti osoittaa, että tulevaisuudessa jopa 37 miljoonaa pohjoismaalaista voidaan ruokkia suurimmaksi osaksi alueellisesti tuotetuilla luonnonmukaisilla elintarvikkeilla. Samalla ruokamme ekologinen jalanjälki vähenisi huomattavasti.

”Syömämme ruoka aiheuttaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä ja muuta ympäristön saastumista. Lihan ja muiden eläinperäisten elintarvikkeiden tuotanto muodostaa suuren osan maatalouden päästöistä. Suurin osa maailman viljelysmaasta kuluu eläinten laiduntamiseen ja eläinten rehun viljelyyn. Eläinperäisillä tuotteilla on kuitenkin vain rajallinen merkitys ravinnossamme”, kertoo Johan Karlsson, jatko-opiskelija Sveriges lantbrukuniversitetissa (SLU) ja raportin pääkirjoittaja.

Raportissa osoitetaan, että siirtyminen entistä resurssiviisaampaan maanviljelyyn, jossa eläimet ruokitaan pääasiassa luonnonlaitumilla ja prosessitähteillä tai jätetuotteilla, vähentäisi ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosentilla. Näin koko Pohjoismaiden väestö ja miljoonia muita ihmisiä olisi mahdollista ruokkia vuonna 2030.

”Tällainen muutos ratkaisisi monet ruokamme ympäristöongelmat. Voimme jatkossakin syödä itsemme kylläiseksi mutta meidän pitäisi muuttaa sitä mitä syömme. Kuten monet muut kestävän ruokavalion tutkimukset, päädyimme siihen että eläinperäisten tuotteiden kulutusta on vähennettävä”, sanoo raportin projektipäällikkö Kajsa Pira, joka toimii maatalousvastaavana AirClimissä.

”Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä vegaaniksi. Kotieläimet ovat välttämättömiä monille uhanalaisille lajeille ja luontotyypeille. Eläimet voivat edistää kestävää elintarviketuotantoa, jos ne kasvatetaan luonnonlaitumilla ja muun maanviljelyn jäämillä. Näin voisimme syödä lihaa arviolta kerran tai kahdesti viikossa”, kertoo Pira.

Nämä löytyvät presidenttiparille ojennetusta kasviskorista

Yksitoista eläin- ja ympäristönsuojelujärjestöä luovutti tiistaina perinteeksi muodostuneen tavan mukaan presidenttiparille kasviskorin Mäntyniemessä.

Tervehdyssanoissa Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen ja Natur och Miljön puheenjohtaja Andrea Weckman kiinnittivät huomion siihen, miten suomalainen luonto on noussut juhlavuonna tärkeäksi teemaksi ja suomalaisia on kutsuttu monella tapaa luontoon. He myös kiittivät presidenttiparia tärkeästä roolista luonnonarvojen esiin tuomisessa.

Tänä vuonna kori sisälsi seuraavat elintarvikkeet:

Luomu glögitiiviste
Luomu rypsiöljy
Luomu koivunmahla
Pellava Musti (pellavaöljy koiralle)
Punainen marjajauhe (puolukka, punaherukka, karpalo)
Sininen marjajauhe (mustaherukka, mustikka, variksenmarja, marja-aronia)
Kaurahiutale
Nokkospesto, kuiva aines
Metsän salsa, kuiva aines
Härkäpapupasta
Hamppusnäksi
Seitan kasviskinkkuaines
Kvinoa
Herneitä
Yrttitee
Ruusujuuriuute (Suomalaisesta ruusujuuresta valmistettu uutos, pipettipullossa)
Piparkakkuraakasuklaa 2 kpl
Marjaisia välipalapatukoita 6 kpl
Mustikka tummasuklaapatukka 2 kpl
Pakuri täysksylitolitabletti
Hamppukuituinen tiskirätti
Kehäkukkarasva
Himalajasuola-kahvi vartalokuorinta
Suomalaista multa-porkkanaa
Suomalaisia punajuuria
Vegaaninen puruluu Lennulle
Vegaaninen rasva-pähkinä-siemenkakku Mäntyniemen linnuille

Kasviskorin toivat Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs, BirdLife Suomen varapuheenjohtaja Hanna Aalto, Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki, Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Onza, Kuono ry:n hallituksen puheenjohtaja Katri Kovanen, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara, Natur och Miljön puheenjohtaja Andrea Weckman, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli, Suomen luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen, Vegaaniliiton varapuheenjohtaja Aro Mielonen, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder ja Vegaaniliiton perustajajäsen Päivi Hagner.

Lisää ojentamisesta voi lukea Tasavallan presidentin kanslian tiedotteesta: http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx?contentid=370279&nodeid=44807&culture=fi-FI

Mikä raportti?

”Future Nordic Diets” -raportti on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta. Hanke on AirClimin (Ruotsi), NOAHin (Tanska), Norsk Bonde- og Småbrukarlagin, (Norja) ja Suomen luonnonsuojeluliiton (Suomi) yhteistyöhanke. Skenaariot raporttiin ovat tehneet Elin Röös ja Johan Karlsson Sveriges lantbrukuniversetissa ja Tove Sjunnesstrand Mälardalenin yliopistossa. Hankkeeseen osallistuivat Suomessa sen eri vaiheissa Anne Antman (Natur och Miljö) sekä Sirkku Manninen, Jaana Rantakokko, Jenny Teerikangas ja Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitossa, jossa työstä vastasi sen liiton Uudenmaan piiri.

AirClim (Ilmansuojelu- ja ilmastosihteeristö) on aatteellinen yhdistys, jota tukee neljä ruotsalaista organisaatiota: Fältbiologerna, Jordens Vänner, Naturskyddsföreningen ja WWF. Sen tavoite on toimia kansainvälisesti ilmansaasteiden vähentämiseksi siten, että kriittisiä kuormitusrajoja happamoitumiselle, rehevöitymiselle ja alailmakehän otsonille ei ylitetä ja ihmisten terveyttä suojellaan.

Raportti löytyy täältä: http://norden.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1163192&dswid=4486