Purot tarvitsevat puita

Sotien jälkeisenä aikana Suomessa on perattu tukinuittoa ja maankuivatusta varten noin 20 000 kilometriä puroja. Seurauksena on eliöstöltään köyhtyneitä uomia, joihin on kulkeutunut valtavasti kiintoainesta. Vesi valuu peratuista ojista kyllä tehokkaasti eteenpäin – mutta pahentaa tulvahuippuja etenkin jokien pääuomissa.

Tilaltaan heikentyneiden purojen kunnostamiseen etsitään nyt uusia keinoja.

”Suomessa virtavesiä on kunnostettu pääosin kiviaineksilla: olemme vierittäneet puroihin takaisin kiviä, jotka isämme ja isoisämme ovat rannoille nostaneet. Muualla maailmassa puun käyttö kunnostusmateriaalina on suhteellisen yleistä ja seurantatulokset ovat olleet hyviä. Käyttämällä puuta kivien lisäksi, voitaisiin saada ekologisesti kestävämpiä tuloksia”, kertoo Freshabit LIFE IP -hankkeen projektipäällikkö Pauliina Louhi Metsähallituksen Luontopalvelusta. Hän on tutkinut aihetta aiemmin Oulun yliopistolla.

Luonnossa puu kuuluu purojen ekosysteemiin.

Luonnossa puu kuuluu purojen ekosysteemiin. ”Venäjän Karjalassa luonnontilaisten purojen on laskettu sisältävän puuta jopa 200 kuutiota hehtaaria kohden”, Louhi kertoo.

Kuinka puilla sitten kunnostetaan? ”Puunrunkoja voidaan asettaa puron pohjaan kynnyksiksi tai suisteiksi”, kertoo Teemu Tuovinen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä. ”Veden virtaus muuttuu kiivaammaksi suisteiden kohdalla, jolloin pohjalle kertynyt hiekka tai muu kiintoaines lähtee liikkeelle. Esiin tulee irtonaista soraikkoa, joka kelpaa esimerkiksi taimenille kutupaikaksi.”

Pohjanmaan piiri toteuttaa hankkeen aikana purokunnostuksia Isojoella ja Karvianjoella. Kunnostuksissa käytetään runsaasti puuta, joka saa tarvittaessa kaverikseen myös kiviä ja kutusoraa.

Tuovinen pitää puroihin kulkeutuvia kiintoaineksia, kuten hiekkaa tai savea, pahempana ongelmana virtavesille kuin ravinnepäästöjä. Käytännön havaintoa tukevat myös aiheesta tehdyt kokeelliset tutkimukset.

Esimerkiksi liian paksu hiekkakerros estää vesikasvien kiinnittymisen ja lohikalojen kudun. Siksi hiekkaa pitää saada pois – mieluiten ilman ruoppaamista.

Pohjan puhdistamisen lisäksi puunrungot tarjoavat kaloille ja muille vesieliöille suojapaikkoja. Rungot myös pidättävät puista tippuvaa kariketta, jota metsäpuron eliöstö tarvitsee ravinnokseen.

Puu kestää yllättävän hyvin aikaa. ”Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston 12-vuotisessa seurantatutkimuksessa yli puolet puurakenteista oli säilynyt täysin muuttumattomina. Sen sijaan puroon lisätyt suuretkin kivenmurikat olivat lähteneet liikkeelle”, Pauliina Louhi kertoo.

Rakenteiden kestävyys painaa vaakakupissa paljon, sillä useimmat kunnostetut puro-osuudet vaativat jatkuvaa ylläpitoa.

Puunrunkojen kaataminen puroihin herättää myös ennakkoluuloja. ”Metsänomistajia saattaa huolettaa, nostaako puroihin lisätty puutavara vettä metsiin ja aiheuttaa vahinkoja metsänhoidolle. Täällä Pohjanmaalla on myös totuttu pitämään paikat siistin näköisinä”, kertoo itsekin pohjalainen Louhi.

Puunrunkojen kaataminen puroihin herättää myös ennakkoluuloja.

Vastaavanlaisia puukunnostuksia ei ole Suomessa aiemmin toteutettu, mutta lyhytaikaisten vedennousujen ei ole muiden metsätalouden vesiensuojelurakenteiden yhteydessä havaittu vaikuttavan metsien kasvuun.

Sen sijaan virtauksen hidastuminen pienissä latvapuroissa vähentää tulvimista jokien pääuomissa.

Purovesi tuo rannoille noustessaan myös ravinteita, minkä on havaittu monipuolistavan rantametsien kasvillisuutta. ”Tämä on luonnollinen tapa hyödyntää ravinteet siellä, missä niitä tarvitaan sen sijaan, että ne huuhtoutuisivat virtaavan veden mukana rehevöittämään alempia vesistöjä”, Louhi toteaa.

Isojoen ja Karvianjoen purokunnostukset tehdään pääosin yksityismailla. Teemu Tuovinen kertoo, että mahdollisista ennakkoluuloista huolimatta yhteistyö maanomistajien kanssa on sujunut hyvin: ”On löytynyt maanomistajia, jotka ovat lähteneet mukaan puukunnostuskokeiluun. Ostamme heiltä myös tarvittavan puutavaran ja koneurakoinnin.”

Purojen kunnostamisen ohella tärkeää on estää kiintoainesten pääsy virtavesiin. Keinoja ovat muun muassa kiintoainesta keräävät laskeutusaltaat, luonnonmukaiset kosteikot ja ojien tukkiminen sellaisilla suoalueilla, joilla ojittaminen ei ole johtanut metsän kasvuun.

Taimenpäivä

Pohjanmaan virtavesikunnostuksia ja puun käyttöä purokunnostuksissa esiteltiin Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin järjestämässä Taimenpäivässä Isojoella 12.12.2016. Tapahtuma kokoaa yhteen vesistöammattilaisia, kalastuksen harrastajia sekä paikallisia asukkaita ja maanomistajia. Tänä vuonna tapahtumaan osallistui yli 80 ihmistä. Taimenpäivä järjestetään vuosittain koko Freshabit LIFE IP -hankkeen ajan (vuoteen 2021 saakka).